Sifter-rahasto arvostelussa – laatuyhtiöihin sijoittava rahasto syynissä

Sifter-rahasto (kansainvälisesti Sifter Fund) on suomalaislähtöinen globaali osakerahasto, joka sijoittaa ympäri maailmaa pieneen valikoimaan korkealaatuisia yhtiöitä. Rahasto on herättänyt sijoittajien huomiota ainutlaatuisella sijoitusstrategiallaan ja pitkällä menestyshistoriallaan. Useat sijoittajat pohtivatkin, mikä tekee tästä rahastosta erityisen verrattuna perinteisiin vaihtoehtoihin.

Tässä arvostelussa perehdymme syvällisesti Sifter-rahaston taustoihin, strategiaan, tuottohistoriaan ja sijoittajien kokemuksiin. Lopuksi pohdimme rahaston selkeitä etuja ja mahdollisia haasteita sekä kenelle tällainen rahasto parhaiten sopii.

Mikä on Sifter-rahasto?

Sifter-rahasto on vuonna 2003 perustettu kansainvälinen osakerahasto, joka sijoittaa ympäri maailmaa pieneen joukkoon erittäin laadukkaita yrityksiä. Rahasto on saanut nimensä englannin kielen sanasta ”sifter”, joka tarkoittaa siivilää – viitaten sen tapaan seuloa esiin parhaat yhtiöt valtavasta osakemassasta. Alun perin Sifter luotiin palvelemaan perustajansa omia sijoitustarpeita ja hänen lähipiirinsä varoja, mutta myöhemmin siitä on tullut laajemmalle joukolle varakkaita sijoittajia avoin rahasto.

Nykyisin rahastoa hallinnoi Helsingissä toimiva Sifter Capital Oy. Sifter Capital perustettiin vuonna 2015, kun Sifter-rahaston hallinnointi päätettiin siirtää Sveitsistä Suomeen. Käytännössä Sifter-rahasto on juridisesti luxemburgilainen sijoitusrahasto (SICAV), jonka salkunhoidosta vastaa Sifter Capital Suomessa. Yhtiön ainoa tuote on nimenomaan Sifter Fund Global – yksi rahasto, johon kaikki Sifter Capitalin resurssit ja osaaminen on keskitetty.

Rahasto keskittyy yksinomaan osakesijoittamiseen. Sen toiminta-ajatus on tehdä tästä yhdestä rahastosta “paras mahdollinen osakerahasto” kumppanisijoittajilleen. Sifter-rahasto tavoittelee vakaata ja pitkän aikavälin pääoman kasvua euroissa mitattuna, sijoittamalla yrityksiin joilla on kestäviä kilpailuetuja ja vahva tuloksentekokyky. Poikkeuksellista Sifterissä on sen johdonmukaisuus: rahasto on jo kahden vuosikymmenen ajan noudattanut samaa strategiaa ilman merkittäviä muutoksia. Tämä pitkäjänteisyys on harvinaista aktiivisesti hoidetulle rahastolle.

Rahastoon sijoittaminen on kuitenkin rajattu melko korkealla kynnyksellä – minimisijoitus on 100 000 euroa. Tämä tarkoittaa, että tyypillinen Sifter-sijoittaja on varakas yksityishenkilö, perhe tai instituutio. Rahaston koko on kasvanut viime vuosina tuntuvasti. Vuoden 2022 lopulla Sifterin hallinnoimat varat olivat noin 160 miljoonaa euroa, ja syksyllä 2025 rahaston koko ylitti jo 300 miljoonaa euroa. Kasvua on tullut sekä hyvistä tuotoista että uusista sijoittajista, mikä kertoo luottamuksesta rahaston toimintaan.

Sifter Capital – Santeri Korpinen johtaa tiimiä

Sifter Capital Oy on Sifter-rahaston taustalla toimiva varainhoitoyhtiö. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Santeri Korpinen, joka on keskeinen hahmo rahaston nykyisessä toiminnassa. Korpinen on luotsannut Sifteriä Suomessa siitä lähtien, kun hallinnointi siirtyi tänne, ja hänen johdollaan rahasto on panostanut vahvasti sijoittajaviestintään ja avoimuuteen. Esimerkiksi Sifter on tehnyt yhteistyötä analyysiyhtiö Inderesin kanssa julkaisten sijoittajille suunnattuja sisältöjä ja videohaastatteluja. Tällainen näkyvyys on tehnyt rahastoa tunnetummaksi suomalaisten sijoittajien keskuudessa ja rakentanut luottamusta Sifter Capitalin toimintaan.

Sifter Capitalin tiimi on pieni mutta tehokas. Yhtiöllä on vain muutama salkunhoitaja/analyytikko (henkilöstö oli esimerkiksi vuonna 2021 vain 7 henkilöä), mutta he keskittyvät yksinomaan Sifter-rahastoon. Santeri Korpinen itse osallistuu aktiivisesti rahaston sijoitusprosessiin ja on yksi sen ”kasvoista”. Yksi Sifterin periaatteista on, että avainhenkilöt sijoittavat omia varojaan rahastoon. Tämä tarkoittaa, että johdon intressit ovat yhteneväiset sijoittajien kanssa – he kirjaimellisesti ”laittavat rahansa likoon” samalle asialle. Sijoittajalle tämä tuo ylimääräistä luottamusta, koska johdolla on oma lehmä ojassa rahaston menestymisessä.

Korpisen ohella Sifter Capitalin hallituksessa ja neuvonantajina on kokeneita henkilöitä. Hallituksen puheenjohtajana toimii Henri Kulvik, joka edustaa perustajasuvun seuraavaa sukupolvea (hänen isänsä perusti rahaston, mistä lisää seuraavassa osiossa). Henri Kulvikin rooli on ollut tuoda Sifterin toimintaan muun muassa vastuullisen sijoittamisen painotuksia. Sifter Capital osallistuu myös alan tapahtumiin ja julkaisee analyysejä julkisesti, mikä on saanut sijoittajilta kiitosta avoimuudesta. Kaiken kaikkiaan Sifter Capitalin voidaan sanoa edustavan yhdistelmää perheyhtiön omistautuneisuutta ja modernin varainhoitajan ammattimaisuutta.

Henri Kulvik ja Sifter-rahaston filosofia

Sifter-rahaston perusti suomalainen sijoittaja Hannes Kulvik vuonna 2003. Kulvik on pitkän linjan sijoittaja ja tekniikan tohtori, joka päätti kehittää oman tapansa sijoittaa laatuosakkeisiin. Kun hän ei löytänyt varainhoitajaa, joka jakaisi hänen pitkäjänteisen näkemyksensä, Kulvik rakensi itse analyysityökalun osakevalintaan. Hän hyödynsi reaaliaikaista markkinadataa ja laati Stocksifter-seulontajärjestelmän, joka käy läpi kymmeniä tuhansia yhtiöitä ja suodattaa niistä ulos ne, jotka eivät täytä laatukriteerejä. Tämän mekaanisen seulonnan lisäksi Kulvik painotti perinpohjaista käsityönä tehtävää analyysia: jokainen seulasta läpi pääsevä yhtiö tutkittiin huolella ennen sijoittamista.

Kulvikin kehittämä sijoitusfilosofia korostaa malttia ja laatua. Ydinajatuksena on erottaa osakkeen hinta sen todellisesta arvosta ja keskittyä yrityksiin, joiden liiketoiminnan laatu takaa pitkän päälle arvonnousua. Sifter-rahasto sai alkunsa Kulvikin omista ja lähipiirin salkuista: rahasto perustettiin aluksi Luxemburgiin ja sen salkunhoito tapahtui Kulvikin asuinkaupungissa Genevessä Sveitsissä. Myöhemmin hallinnointi siirrettiin Suomeen (vuonna 2015), mutta rahaston sijoitusstrategia on pysynyt alusta asti olennaisesti muuttumattomana.

Perustajansa jalanjäljissä rahastossa kulkee nyt hänen poikansa Henri Kulvik, joka toimii Sifter Capitalin hallituksen puheenjohtajana. Henri Kulvik jatkaa laadukasta, vastuullista sijoituslinjaa: hänen myötävaikutuksellaan rahasto on omaksunut selkeitä vastuullisuusperiaatteita ja esimerkiksi rajannut tiettyjä kestämättömiä toimialoja (kuten tupakka- ja aseteollisuus) sijoitustensa ulkopuolelle. Henrin mukaan Sifterin ensisijainen vastuu on kasvattaa asiakkaidensa varoja vakaasti ja eettisesti kestävällä tavalla. Hannes Kulvik toimii yhä taustalla rahaston neuvonantajana, mutta on jättänyt paalupaikan seuraavalle sukupolvelle.

Menestyksekäs pitkä historia ei kuitenkaan ole tarkoittanut, että Sifter ei olisi tehnyt virheitä matkan varrella – päinvastoin, rahaston filosofiaan kuuluu myös oppia kokemuksista. Esimerkiksi finanssikriisin 2008–2009 aikana Sifter huomasi tehneensä asioita, jotka eivät sopineet sen ydinajatuksiin: rahasto oli tuolloin harrastanut valuuttakurssisuojauksia ja keventänyt osakepainoa ennen romahdusta sekä omistanut pankkiosakkeita, jotka osoittautuivat riskisiksi. Näistä opittiin ja tehtiin linjanmuutoksia. Sittemmin Sifter on luopunut valuuttaspekulaatioista, pitää osakepainon aina sataprosenttisena (markkinoita ei yritetä ajoittaa) eikä sijoita pankkisektoriin lainkaan. Nämä periaatteet – pysyä täysin sijoittuneena ja vältellä vaikeasti arvioitavia aloja – ovat nykyään olennainen osa Sifterin toimintamallia. Ne kuvastavat Kulvikin perheen filosofiaa: pidetään pää kylmänä ja luotetaan laatuun markkinoiden myllerryksessäkin.

Sifter-rahaston sijoitusstrategia

Sifter-rahasto on osakerahasto, mutta sen sijoitustyyli eroaa monista muista rahastoista. Strategiaa voi luonnehtia laatusijoittamiseksi, jossa painopiste on korkealaatuisten, vakaan tuloksentekokyvyn omaavien yhtiöiden poimimisessa. Sifterin sijoitusprosessi etenee kahdessa vaiheessa: systemaattinen seulonta ja syväanalyysi.

1. Systemaattinen seulonta (Stocksifter-vaihe): Sifterin tiimi seuloo koko maailman osakemarkkinoilta potentiaalisia sijoituskohteita käyttäen kehittämäänsä Stocksifter-ohjelmistoa. Tähän karsintavaiheeseen on määritelty kymmeniä tarkkoja kriteereitä, joilla heikkolaatuiset yhtiöt pudotetaan pois. Esimerkkejä seulonnan kriteereistä ovat mm. riittävä kannattavuus (esim. sijoitetun pääoman tuotto ROIC yli 10 %), maltillinen velkaantuneisuus (vaikkapa nettovelka/EBITDA alle 3), tasainen kassavirta ja kohtuullinen arvostustaso suhteessa tuloksiin. Myös tietyt toimialat rajataan jo tässä vaiheessa pois, jos ne eivät sovi Sifterin kriteereihin – esimerkiksi pankit ja perinteiset energia-yhtiöt jäävät seulassa ulkopuolelle (syinä mm. monimutkaiset taseet ja suhdanneherkkyys). Stocksifterin avulla Sifter käy läpi jopa 65 000 pörssiyhtiötä ympäri maailmaa, suodattaen vain kriteerit täyttävät jatkoon.
2. Laadullinen analyysi: Kvantitatiivisen karsinnan jälkeen alkaa varsinainen käsityö. Sifterin analyytikot perehtyvät jokaisen potentiaalisen sijoituskandidaatin liiketoimintaan syvällisesti. He tutkivat yrityksen liiketoimintamallin, kilpailuedut, markkina-aseman, johdon osaamisen, taloudelliset luvut ja tulevaisuuden näkymät. Tyypillisesti Sifter-tiimi tekee kymmeniä laajoja yritysanalyysejä vuodessa seulan läpäisseistä yhtiöistä. Sifter etsii ennen kaikkea kolmen tekijän yhdistelmää:
   • Kasvava loppumarkkina: Yritys toimii alalla tai markkinassa, jolla on pitkän aikavälin kasvuajureita. Kasvava markkina tukee yrityksen mahdollisuuksia laajentua ja parantaa tulostaan vuosien varrella.
   • Kestävä kilpailuetu ja ainutlaatuinen ansaintamalli: Yrityksellä tulee olla jokin pysyvä etulyöntiasema kilpailijoihin nähden – esimerkiksi vahva brändi, patentoitu teknologia, verkostovaikutus tai merkittävä markkinaosuus. Samoin liiketoimintamallin tulisi olla sellainen, että se tuottaa korkeita marginaaleja ja kassavirtaa ilman tarpeettomia riskejä.
   • Vahva taloudellinen asema: Laatu yrityksessä näkyy myös taseluvuissa. Vähäinen velkaantuminen, korkea oman pääoman tuotto (ROE) tai sijoitetun pääoman tuotto (ROIC) ja tasainen tuloksentekokyky ovat tärkeitä mittareita. Hyvässä taloudellisessa asemassa oleva yhtiö pystyy kestämään heikompiakin aikoja ja investoimaan silloin, kun kilpailijoilla on vaikeuksia.

Kun Sifter löytää yhtiön, joka sekä täyttää yllä mainitut laadun kriteerit että on arvostukseltaan houkutteleva (eli osakkeen hinta on Sifterin analyysin mukaan selvästi alle yrityksen todellisen arvon), rahasto tekee sijoituksen. Sifter-rahaston filosofia on ostaa erinomaisia yhtiöitä vain silloin, kun niitä saa järkevään hintaan – ja pitää niitä salkussa pitkään. Sanonta “osakkeen hinta on se, mitä maksat, arvo on se, mitä saat” kuvaa Sifterin lähestymistapaa: pyritään saamaan enemmän arvoa kuin mistä maksetaan, ja luotetaan siihen, että markkina korjaa ajan myötä arvostuserot.

Sifterin salkku on hyvin keskittynyt verrattuna moneen muuhun rahastoon. Rahasto omistaa tyypillisesti noin 25–30 yhtiötä kerrallaan. Näkemys on, että noin parikymmentä erinomaista yhtiötä eri puolilta maailmaa riittää hajauttamaan riskiä riittävästi, kunhan alat ja alueet eivät ole kaikki samoja. (Tutkimusten mukaan 20–30 yhtiön salkku antaa suuren osan hajautuksen hyödystä.) Keskittyminen mahdollistaa sen, että Sifter tuntee jokaisen sijoituksensa perin pohjin ja voi reagoida yrityskohtaiseen uutisvirtaan tarpeen tullen nopeasti. Kääntöpuolena on, että yksittäisen yrityksen ongelmat näkyvät rahaston arvossa selvemmin kuin laajasti hajautetussa indeksissä – tämä riski pyritään pitämään kurissa valitsemalla vain laadukkaimpia yhtiöitä ja seuraamalla niitä tarkasti.

Rahasto ei käytä johdannaisia tai velkavipua strategiassaan. Sifter on aina käytännössä 100% sijoitettuna osakkeisiin (pois lukien aivan pieni käteispuskuri), eli se ei yritä ennustaa markkinan liikkeitä nostamalla tai laskemalla käteispositiota. Rahaston vaihtuvuus (turnover) on hyvin matala: keskimäärin vain noin 10–15% rahaston sisältämistä yhtiöistä vaihtuu vuosittain, eli pidämme yhtä yritystä salkussa keskimäärin yli 5 vuotta. Tämä kertoo pitkäjänteisyydestä ja siitä, että Sifter todella haluaa omistaa harvoja hyviä yrityksiä pitkään eikä käydä lyhyen tähtäimen kauppaa.

Salkun koostumus ja poikkeukset

Sifter-rahasto sijoittaa globaalisti – maantieteellisesti sen omistuksia on sekä Pohjois-Amerikassa, Euroopassa että hieman myös Aasiassa. Viimeisimpien tietojen mukaan rahaston paino on selvästi Yhdysvalloissa (noin puolet salkusta kesällä 2023 oli USA:han sijoitettuna) ja loput pääosin Euroopassa. Esimerkiksi Tanskasta löytyy Sifterin suurin yksittäinen sijoitus, lääketeollisuuden laatuyhtiö Novo Nordisk. Yhdysvaltalaisista yhtiöistä rahaston top 10:ssä on ollut teknologiajättejä kuten Microsoft ja Googlen emoyhtiö Alphabet, mikä ei ole yllättävää – ne ovat laadultaan huippuluokkaa ja täyttävät Sifterin kriteerit kilpailueduista ja kassavirran tuotosta. Toisaalta rahastolla ei ole juurikaan omistuksia perinteisillä syklisillä aloilla, kuten raskaassa teollisuudessa tai öljy-yhtiöissä, sillä ne eivät yleensä läpäise Sifterin laatuseulaa.

Sifter välttelee tietyntyyppisiä yhtiöitä ja sektoreita kokonaan. Pankkisektori on tästä tärkeä esimerkki: rahasto ei sijoita pankkeihin tai monimutkaisiin rahoitusyhtiöihin lainkaan. Syynä on, että pankkien riskien arviointi on osoittautunut vaikeaksi (kuten finanssikriisi opetti) ja niiden liiketoiminnan ennustettavuus on heikompaa Sifterin standardeilla. Toinen poissuljettu sektori on perinteinen energiasektori (öljy- ja kaasuyhtiöt), jotka ovat hyvin suhdanneherkkiä ja myös vastuullisuusnäkökulmasta ongelmallisia. Lisäksi, kuten aiemmin mainittiin, rahasto ei eettisistä syistä sijoita esimerkiksi tupakka-, alkoholi-, kannabis- tai asealan yrityksiin. Näiden alojen jättäminen ulkopuolelle on osa Sifterin vastuullisuuspolitiikkaa – rahasto ei halua omistaa yhtiöitä, jotka sen näkemyksen mukaan ”tekevät maailmasta huonomman paikan”.

Mihin Sifter sitten sijoittaa? Tyypillisesti salkussa on terveydenhuollon, teknologian ja erikoisteollisuuden aloilta yhtiöitä, jotka ovat markkinajohtajia omissa kapeissa nicheissään. Novo Nordiskin lisäksi terveyssektorilta on ollut omistuksia mm. lääketieteellisen teknologian alalla. Teknologiasektorilla Sifter on panostanut erityisesti yhtiöihin, jotka tarjoavat välttämättömiä tuotteita tai palveluita (esimerkiksi puolijohteiden valmistuslaitteiden valmistajia). Kuluttajapuolella rahasto on pitänyt yhtiöitä, joilla on vahva brändi ja uskollinen asiakaskunta. Suomalaisia yrityksiä Sifter-rahastossa ei tätä kirjoitettaessa ole – ei siksi, että niitä vältettäisiin tarkoituksella, vaan todennäköisesti siksi, että yksikään kotimainen yhtiö ei ole sattunut täyttämään tiukkoja kriteereitä viime aikoina.

Sektori- ja osakevalinnoissaan Sifter-rahasto poikkeaa paikoin paljonkin globaaleista indekseistä. Esimerkiksi teknologiasektorilla rahasto saattaa painottaa yhtiöitä, joita indeksi sisältää vain vähän, ja toisaalta Sifterillä ei välttämättä ole lainkaan joitakin indeksin suurimpia nousijoita (kuten vaikkapa huikean kurssinousun kokeneita yksittäisiä teknoyhtiöitä). Tällainen salkun rakenne tarkoittaa, että rahaston tuotto voi lyhyellä aikavälillä poiketa huomattavasti markkinan yleisliikkeestä – joinain vuosina jääden indeksistä, toisinaan vastaavasti voittaen sen reilusti.

On kuitenkin huomionarvoista, että Sifter-rahaston tarkoitus on nimenomaan pärjätä pitkällä aikavälillä. Salkun rakenteen erot indekseihin nähden saattavat aiheuttaa lyhyen aikavälin heilahtelua suhteessa markkinaan, mutta rahaston strategia olettaa, että valitsemalla vain parhaat yhtiöt ja pitämällä niistä kiinni, Sifter lopulta tuottaa vakaasti ja kilpailukykyisesti yli syklien.

Tuottohistoria – Sifter Fundin menestys

Sifter-rahaston keskimääräinen vuosituotto perustamisestaan (vuodesta 2003) tähän päivään on ollut noin 9–10% luokkaa (kaikkien kulujen jälkeen). Tämä on hieman parempi kuin koko maailman osakemarkkinoiden tuotto samalla ajanjaksolla – globaalin vertailuindeksin on laskettu tuottaneen noin 8% vuodessa. Toisin sanoen Sifter on pitkällä aikavälillä tuottanut sijoittajilleen jonkin verran ylituottoa suhteessa markkinaan. Pidemmän päälle tämä ero on merkittävä: rahaston omilla laskelmilla Sifter on noin 20 vuodessa voittanut vertailuindeksinsä yhteensä kymmenillä prosenteilla kumulatiivisesti (luokkaa 40 prosenttiyksikköä enemmän tuottoa).

Katsotaan muutamia esimerkkejä eri vuosilta, jotta hahmotamme rahaston käyttäytymistä:

• Vuonna 2020 (koronakriisin vuosi) Sifter-rahasto pysyi uskollisesti sijoitettuna ja tuotti noin +10%, kun globaali indeksi jäi noin +7%:iin. Laatuosakkeiden kestävyys auttoi siis rahastoa päihittämään markkinan kriisivuonna.
• Vuonna 2021 (voimakas nousumarkkina) rahasto tuotti peräti +34%, mikä oli sen historian paras vuosi, samalla kun maailman indeksi nousi noin +27%. Sifter hyödynsi laadukkaiden yhtiöiden nousun ja kasvatti kaulaa indeksiin.
• Vuonna 2022 (inflaation ja sotauutisten varjostama laskuvuosi) Sifterin arvo laski noin –13%, hieman indeksiä enemmän (MSCI ACWI indeksi euroissa -9%). Tällöin rahaston teknologia- ja kasvuosakepainot näkyivät heikompana kehityksenä suhteessa indeksiin, joka hyötyi esimerkiksi energiasektorin hyvästä vuodesta.
• Vuonna 2023 Sifter-rahasto teki jälleen erinomaista tulosta, noin +31%, jatkaen pitkän aikavälin menestysputkeaan. Moni rahaston yhtiö nousi komeasti, mikä nosti rahaston arvoa merkittävästi.

Kokonaisuutena Sifterin tuottohistoria osoittaa, että rahasto on yleensä pärjännyt hyvin erityisesti laskumarkkinoilla ja pitkän nousujakson aikana. Välillä on kausia, jolloin rahasto jää jälkeen (kuten 2022), mutta nämä erot ovat tasoittuneet ja kääntyneet edukseen seuraavina vuosina. Tärkeää on huomata, että valtaosa aktiivisista rahastoista ei yllä samaan – Sifter on säilynyt kilpailukykyisenä yli kahden vuosikymmenen ajan, mikä on harvinaista. Sijoittaja ei silti voi tuudittautua varmuuteen ylituoton jatkumisesta, mutta historia luo perustellun odotuksen, että rahaston strategialla on potentiaalia jatkossakin.

Kulupuolella on syytä mainita, että Sifter-rahaston hallinnointipalkkiot ovat tavanomaista korkeammat. Rahaston vuosikulut ovat noin 1,4–1,7% (riippuen sijoitusluokasta), kun vertailun vuoksi passiivisen indeksirahaston kulut saattavat olla 0,1–0,3%. Lisäksi Sifterillä on käytössä tuottosidonnainen palkkio: mikäli rahaston arvo ylittää aiemman huippunsa ja tuotto on yli 15% vuodessa, rahasto perii 5% palkkion ylimenevästä osasta. Tämä toteutuu vain poikkeuksellisen hyvinä vuosina (esim. 2021–2023 rahasto pystyi perimään tuottopalkkiota, mutta heikompina vuosina ei). Käytännössä siis Sifterin on jatkossakin kyettävä reilusti voittamaan indeksituotto, jotta korkeat kulut ja mahdolliset palkkiot tulevat “ansaituiksi”. Historian valossa näin on tapahtunut, mutta jokaisen sijoittajan on hyvä tiedostaa kulujen vaikutus – ne syövät osan tuotosta.

Sifter fund kokemuksia – sijoittajien näkemyksiä

Ensinnäkin monet sijoittajat, jotka ovat seuranneet tai sijoittaneet Sifter-rahastoon, kiittelevät sen avointa viestintää ja perusteellista analyysia. Rahaston tiimi (erityisesti toimitusjohtaja Santeri Korpinen) jakaa aktiivisesti tietoa sijoituskohteistaan blogikirjoituksissa, videohaastatteluissa ja sijoittajakirjeissä. Tämä avoimuus on rakentanut luottamusta: sijoittajat kokevat saavansa rahastolta paitsi tuottoa, myös arvokasta näkemystä laatusijoittamiseen. Moni mainitsee oppineensa uutta Sifterin julkaisujen kautta, sillä rahasto avaa poikkeuksellisen paljon omaa analyysiprosessiaan yleisölle. Myös se, että Sifterin johto sijoittaa omaa rahaansa rahastoon, koetaan positiivisena asiana – intressit ovat yhtenäiset asiakkaiden kanssa.

Rahaston maine sijoituspiireissä on yleisesti ottaen hyvin arvostava. Sifter-nimeen liittyy laatu-imago: sitä pidetään esimerkkinä siitä, kuinka aktiivinen osakepoiminta voi onnistua pitkällä aikavälillä. Kahden vuosikymmenen historia ilman suurempia notkahduksia on lisännyt sijoittajien uskoa rahastoon. Usein mainitaan myös, että rahasto pysyy uskollisena strategialleen eikä hairahdu muotivillityksiin, mikä tuo sijoittajille mielenrauhaa.

Kritiikkiä Sifter saa lähinnä korkeista kuluistaan ja korkeasta kynnyksestä. 1,4–1,7% vuotuinen hallinnointipalkkio (sekä mahdollinen tuottosidonnainen palkkio) on paljon verrattuna esimerkiksi indeksirahastojen kuluihin. Jotkut kyseenalaistavat, kannattaako maksaa näin paljon, kun edullisemmilla tuotteilla pääsee markkinatuottoihin. Toisaalta Sifter on toistaiseksi pystynyt perustelemaan kulunsa ylituotolla, mutta sijoittajat seuraavat tarkasti tilanteen jatkumista. Myös rahaston minimisijoitus (100 000 €) nousee esiin: monille yksityissijoittajille kynnys on liian korkea. Tämä tarkoittaa, että Sifter palvelee lähinnä varakkaita sijoittajia ja perheitä, mikä voi aiheuttaa turhautumista niissä, jotka eivät pääse mukaan.

Yhteenvetona sijoittajien kokemuksista voidaan sanoa, että Sifter-rahaston asiakkaat ja seuraajat arvostavat rahaston johdon ammattitaitoa ja rehellisyyttä. Luottamus on rakentunut vuosien myötä, eikä ole yllättävää, että moni puhuu Sifteristä positiiviseen sävyyn suomalaisessa sijoitusyhteisössä. Samalla on hyvä muistaa, että jokainen sijoittaja arvioi rahaston hyödyt omaa tilannettaan vasten: toiset kokevat Sifterin ainutlaatuisena mahdollisuutena hyötyä aktiivisesta salkunhoidosta, toiset taas saattavat päätyä pitäytymään matalakuluisten indeksien tiellä. Sifter fund kokemuksia siis löytyy laidasta laitaan, mutta rahaston pitkäaikaiset tulokset puhuvat puolestaan ja selittävät, miksi monet sijoittajat pysyvät sen kyydissä vuodesta toiseen.

Kenelle Sifter-rahasto sopii?

• Pitkäjänteiselle sijoittajalle: Rahasto sopii sijoittajalle, joka voi sitoa varojaan useiksi vuosiksi. Sifter itse suosittelee vähintään 5–7 vuoden aikajännettä, mielellään pidempääkin.
• Laatuosakkeista innostuneelle: Sifterin ideologia vetoaa sijoittajaan, joka uskoo laadukkaiden yhtiöiden voimaan ja arvostaa syvällistä yritysanalyysejä. Jos haluat omistaa vahvan kilpailuedun yhtiöitä etkä välitä markkinamelusta, tämä rahasto on sinulle.
• Työn ammattilaisille ulkoistavalle: Kaikilla ei ole aikaa tai halua analysoida yrityksiä itse. Sijoittamalla Sifteriin saat kokeneen tiimin hoitamaan osakepoiminnan puolestasi – palvelusta joutuu maksamaan, mutta vastineeksi saa vaivattomuutta ja asiantuntemusta.
• Varakkaalle sijoittajalle: Minimimerkinnän suuruus (100 000 €) rajaa rahaston lähinnä varakkaampien sijoittajien ja perheiden käyttöön. Jos sinulla on käytettävissä huomattava pääoma, Sifter voi tarjota portfoliollesi kiinnostavan aktiivisen täydennyksen.
• Vastuullisuutta arvostavalle: Sifter-rahasto huomioi sijoituksissaan eettiset periaatteet. Jos haluat välttää sijoittamasta esimerkiksi ase- tai tupakkateollisuuteen, rahaston linjaukset ovat yhteneiset arvojesi kanssa.

Toisaalta, kenelle Sifter-rahasto ei ehkä sovi:

• Jos olet aloitteleva sijoittaja pienellä pääomalla, saat todennäköisesti paremman hyödyn aloittamalla edullisemmilla indeksirahastoilla. Sifter-rahaston korkeat kulut ja minimisijoitus tekevät siitä huonon ensimmäisen vaihtoehdon.
• Mikäli tavoittelet nopeatempoista kaupankäyntiä tai pyrit ajoittamaan markkinoita, Sifterin ”osta ja pidä” -strategia voi tuntua liian hitaalta.
• Jos uskot vankasti, että indeksejä ei kannata yrittää voittaa ja kulujen minimointi on kaikki kaikessa, Sifter tuskin muuttaa näkemystäsi. Tällöin matalakuluiset indeksirahastot voivat olla sinulle parempi valinta.

Yhteenveto

Sifter-rahasto on poikkeuksellinen suomalainen osakerahasto, jolla on takanaan jo yli 20 vuoden tarina. Arvostelumme perusteella rahaston profiili on seuraava:

Rahaston vahvuuksia ovat:

• Pitkä track record: Yli kahden vuosikymmenen historia useiden markkinasyklien yli – Sifter on osoittanut kykynsä selvitä sekä myötä- että vastoinkäymisistä kilpailijoitaan paremmin.
• Keskittynyt laadukas salkku: Sifter omistaa n. 30 tarkoin valittua laatuyhtiötä globaalisti. Salkku on rakennettu niin, että jokainen yhtiö on perusteellisesti analysoitu ja sen liiketoiminta on keskimääräistä vahvemmalla pohjalla.
• Kurinalainen strategia: Rahasto noudattaa johdonmukaista, vuosien saatossa hioutunutta prosessia. Ei yritetä kiirehtiä trendien perässä tai ajoittaa markkinaa, vaan pidetään kiinni laadukkaista yrityksistä. Tämä tuo pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta tuottoihin.
• Aktiivinen viestintä ja läpinäkyvyys: Sifter jakaa poikkeuksellisen paljon tietoa sijoituksistaan ja ajattelustaan sijoittajille. Avoin kommunikaatio on kasvattanut sijoittajien luottamusta – he tietävät, mihin heidän rahansa on sijoitettu ja miksi.
• Intressien yhtenäisyys sijoittajien kanssa: Rahaston johto on itse merkittävä sijoittaja rahastossa. Tämä “skin in the game” takaa, että rahastonhoitajilla on henkilökohtainen kannustin menestyä, mikä usein näkyy positiivisesti rahaston hoidossa.

Haasteita ja heikkouksia puolestaan:

• Korkeat kulut: Sifter-rahaston palkkiot (hallinnointi ~1,5% vuodessa + mahdollinen tuottopalkkio) ovat korkeat. Sijoittajan on syytä varmistua, että uskoo rahaston tuottojen ylittävän nämä kulut. Muuten halvempi indeksirahasto voi pitkällä aikavälillä tuottaa paremman nettotuloksen.
• Korkea minimisijoitus: 100 000 euron minimipanos rajaa rahaston pois monen piensijoittajan ulottuvilta. Se tekee rahastosta eksklusiivisen – tämä voi olla sekä etu (rahojen käsittelyyn riittää aikaa per sijoittaja) että haitta (moni kiinnostunut ei pääse mukaan).
• Keskittymisriskit: Vaikka keskittynyt salkku on Sifterin idea, se myös altistaa rahaston yksittäisten yhtiöiden ongelmille. Jos jokin rahaston suurista omistuksista ajautuisi kriisiin, se näkyisi salkun arvossa selvästi. Indeksissä tällainen vaikutus olisi pienempi hajautuksen ansiosta.
• Mahdollisuus jäädä indeksistä: Menneet ylituotot eivät takaa tulevaa. On täysin mahdollista, että jokin markkinaympäristö (esim. laaja arvo-osakkeiden nousu tai jokin sektori, johon Sifter ei sijoita, vetää markkinaa) aiheuttaa sen, että rahasto jää jälkeen indeksistä pidemmäksikin aikaa. Sijoittajan on hyväksyttävä tämä riski.
• Ei sovi kaikille sijoittajatyypeille: Sifterin strategian ymmärtäminen ja sen arvostaminen vaatii uskoa laadulliseen analyysiin. Joillekin sijoittajille rahasto voi tuntua monimutkaiselta tai ”liian hitaalta”, etenkin jos on tottunut nopeampiin tuottoihin tai tykkää itse poimia osakkeita.

Kaiken kaikkiaan Sifter-rahasto on vakuuttava esimerkki aktiivisesta salkunhoidosta. Se on osoittanut, että huolellisella analyysillä ja pitkäjänteisyydellä voi saavuttaa kilpailukykyistä tuottoa ja jopa päihittää markkinaindeksit, ainakin tähän asti. Rahasto on erityisen kiinnostava heille, jotka arvostavat laatuyhtiöitä ja haluavat luottaa kokeneeseen tiimiin niiden valinnassa. Samalla täytyy muistaa, että sijoittaminen on aina tulevaisuuden ennustamista – mikään menestysresepti ei ole erehtymätön. Sifterin kohdalla sijoittajan kannalta lohdullista on kuitenkin se, että rahasto on läpi vuosien pysynyt uskollisena periaatteilleen ja henkilöstö on sitoutunut omilla rahoillaan samaan veneeseen. Se kertoo intohimosta ja luottamuksesta omaan tekemiseen.

Disclaimer: Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yleiseksi informaatioksi, eikä sitä tule tulkita sijoitusneuvoksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä arvopapereita. Kirjoittajan näkemykset ovat riippumattomia, eikä mennyt tuotto ole tae tulevasta – sijoitusten arvo voi sekä nousta että laskea. Harkitse huolellisesti omaa taloudellista tilannettasi ja tavoitteitasi ennen sijoituspäätöksiä ja konsultoi tarvittaessa talousalan ammattilaista.