ETF vai rahasto – kumpi sopii sinulle paremmin?

Mikä on ETF?

ETF:n määritelmä

ETF, eli pörssinoteerattu rahasto (Exchange Traded Fund), on pohjimmiltaan kuin indeksirahasto, mutta sitä voi ostaa ja myydä pörssissä aivan kuten osakkeita. Suurin osa ETF:istä seuraa jotain tiettyä indeksiä, pyrkien jäljittelemään sen kehitystä mahdollisimman tarkasti. Tämä tekee niistä suosittuja sijoituskohteita, koska ne tarjoavat hajautetun sijoituksen yhdellä kaupalla.

ETF:n toimintaperiaate

ETF:n toiminta perustuu siihen, että se omistaa tiettyjä osakkeita tai muita omaisuuseriä, jotka muodostavat sen seuraaman indeksin. ETF:n arvo heijastaa näiden omaisuuserien arvoa. ETF:iä luodaan ja lunastetaan jatkuvasti kysynnän ja tarjonnan mukaan, mikä auttaa pitämään niiden hinnan linjassa niiden todellisen arvon kanssa. ETF:n tehokkuutta voidaan mitata vertailemalla sen tuottoa sen seuraaman indeksin tuottoon. Mitä pienempi ero, sitä tehokkaampi ETF.

ETF:n edut ja haitat

ETF:ien suosio perustuu useisiin etuihin:

• Reaaliaikainen kaupankäynti: ETF:iä voi ostaa ja myydä pörssissä reaaliajassa, mikä tarjoaa joustavuutta sijoittajille.
• Alhaiset kulut: Monet ETF:t tarjoavat alhaiset hallinnointikulut verrattuna perinteisiin sijoitusrahastoihin. Edullisimmillaan kulut voivat olla alle 0,10 % vuodessa.
• Laaja valikoima: Tarjolla on tuhansia erilaisia ETF:iä, jotka kattavat eri omaisuusluokkia, sektoreita ja maantieteellisiä alueita.

ETF:illä on myös joitain haittoja:

• Kaupankäyntikulut: ETF-kaupoista peritään välityspalkkioita, jotka voivat syödä tuottoja, erityisesti pienissä kaupoissa. Toisaalta, jotkut välittäjät tarjoavat edullista tai kulutonta ETF-kuukausisäästämistä.
• Monimutkaisuus: Osa ETF:istä voi olla monimutkaisia rakenteeltaan ja toimintaperiaatteiltaan, mikä vaatii sijoittajalta perehtymistä. Esimerkiksi vivutetut tai käänteiset ETF:t voivat olla riskialttiita.
• Arvo-osuustili: ETF-sijoittaminen edellyttää arvo-osuustilin avaamista ja pörssitoimeksiannon tekemistä.

Mikä on indeksirahasto?

Indeksirahaston määritelmä

Indeksirahasto on sijoitusrahasto, jonka tavoitteena on seurata tietyn markkinaindeksin, kuten S&P 500:n tai OMX Helsinki 25:n, kehitystä mahdollisimman tarkasti. Toisin sanoen, rahasto pyrkii jäljittelemään valitsemansa indeksin tuottoa sijoittamalla varansa samoihin osakkeisiin tai muihin omaisuuseriin kuin mitä indeksissä on, ja vieläpä samassa suhteessa. Indeksirahastot ovat passiivisia rahastoja, mikä tarkoittaa, että rahastonhoitaja ei pyri aktiivisesti valitsemaan yksittäisiä osakkeita tai ajoittamaan markkinoita, vaan ainoastaan seuraa indeksiä.

Indeksirahaston toimintaperiaate

Indeksirahaston toiminta on suoraviivaista. Rahastonhoitaja ostaa rahastoon osakkeita tai muita omaisuuseriä siinä suhteessa kuin ne ovat edustettuina vertailuindeksissä. Jos esimerkiksi tietty osake muodostaa 5 % indeksin kokonaisarvosta, rahasto sijoittaa 5 % varoistaan kyseiseen osakkeeseen.

• Painotusten tarkistus: Rahastonhoitaja tarkistaa säännöllisesti (esim. neljännesvuosittain tai vuosittain), että rahaston allokaatio vastaa edelleen indeksiä ja tekee tarvittavat muutokset.
• Passiivinen hallinnointi: Koska rahasto seuraa indeksiä passiivisesti, sen hallinnointikulut ovat yleensä alhaisemmat kuin aktiivisesti hallinnoitujen rahastojen.
• Tuoton odotus: Indeksirahaston sijoittajat voivat odottaa saavansa suunnilleen saman tuoton kuin vertailuindeksi, vähennettynä rahaston kulut.

Indeksirahaston edut ja haitat

Indeksirahastoilla on useita etuja ja haittoja, jotka sijoittajan on hyvä tiedostaa ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Edut:

• Alhaiset kulut: Indeksirahastojen kulut ovat yleensä huomattavasti alhaisemmat kuin aktiivisesti hallinnoitujen rahastojen, koska rahastonhoitaja ei tee aktiivisia sijoituspäätöksiä.
• Laaja hajautus: Indeksirahastot tarjoavat automaattisesti laajan hajautuksen, koska ne sijoittavat useisiin eri osakkeisiin tai omaisuuseriin.
• Helppo ymmärtää: Indeksirahastojen toimintaperiaate on yksinkertainen ja helppo ymmärtää, mikä tekee niistä houkuttelevia aloittelijoille.

Haitat:

• Ei mahdollisuutta ylittää markkinatuottoa: Koska indeksirahastot seuraavat indeksiä, ne eivät voi tuottaa paremmin kuin markkinat keskimäärin.
• Rajoitettu joustavuus: Indeksirahastot eivät voi reagoida nopeasti markkinamuutoksiin, koska ne ovat sidottuja seuraamaan indeksiä.
• Sijoituspäätökset indeksiin sidottu: Sijoittaja ei voi vaikuttaa siihen, mitä osakkeita tai omaisuuseriä rahasto omistaa, koska ne määräytyvät indeksin perusteella.

Sijoittajan profiili

Kuka hyötyy ETF:stä?

ETF:t sopivat monenlaisille sijoittajille, mutta erityisesti niille, jotka etsivät kustannustehokasta ja joustavaa tapaa hajauttaa sijoituksiaan. ETF:t ovat pörssilistattuja, joten niitä voi ostaa ja myydä reaaliajassa pörssin aukioloaikoina, mikä tekee niistä houkuttelevan vaihtoehdon aktiivisille kauppiaille.

• Aloittelijat: ETF:t tarjoavat helpon tavan päästä kiinni markkinoihin ilman suurta alkupääomaa.
• Hajauttajat: ETF:ien avulla on helppo hajauttaa sijoituksia eri omaisuusluokkiin, sektoreihin tai maantieteellisiin alueisiin.
• Aktiiviset kauppiaat: ETF:ien reaaliaikainen kaupankäynti mahdollistaa nopean reagoinnin markkinamuutoksiin.

Kuka hyötyy indeksirahastosta?

Indeksirahastot ovat erinomainen valinta sijoittajille, jotka haluavat sijoittaa pitkäjänteisesti ja passiivisesti. Ne sopivat erityisesti niille, jotka uskovat markkinoiden pitkän aikavälin kasvuun ja haluavat välttää aktiivisen salkunhoidon vaivaa ja kustannuksia. Indeksirahastot ovat usein myös verotuksellisesti tehokkaampia kuin aktiivisesti hoidetut rahastot, koska niissä on vähemmän kaupankäyntiä.

• Pitkäaikaiset sijoittajat: Indeksirahastot sopivat hyvin eläkesäästämiseen tai muihin pitkäaikaisiin sijoitustavoitteisiin.
• Passiiviset sijoittajat: Ne, jotka uskovat markkinoiden tehokkuuteen ja haluavat välttää aktiivisen salkunhoidon.
• Kustannustietoiset sijoittajat: Indeksirahastojen alhaiset kulut tekevät niistä houkuttelevan vaihtoehdon.

Sijoittajan tavoitteet ja riskinsietokyky

Sijoittajan tavoitteet ja riskinsietokyky ovat keskeisiä tekijöitä valittaessa ETF:n ja indeksirahaston välillä. Jos sijoittaja on valmis ottamaan enemmän riskiä ja pyrkii aktiivisesti hyödyntämään markkinoiden liikkeitä, ETF voi olla sopivampi vaihtoehto. Toisaalta, jos sijoittaja on riskitietoinen ja haluaa sijoittaa pitkäjänteisesti ilman suurta vaivaa, indeksirahasto voi olla parempi valinta.

• Tavoitteet: Mitä sijoittaja haluaa saavuttaa sijoituksillaan (esim. eläke, asunnon osto, varallisuuden kasvattaminen)?
• Aikahorisontti: Kuinka pitkä aika sijoittajalla on saavuttaa tavoitteensa?
• Riskinsietokyky: Kuinka paljon sijoittaja on valmis menettämään sijoituksistaan?

Kulut ja verotus

ETF:n kulurakenne

ETF:ien kulurakenne on yleensä melko yksinkertainen ja läpinäkyvä. Suurin osa kuluista muodostuu hallinnointipalkkiosta, joka on tyypillisesti alhainen, usein vain 0,05–0,5 % vuodessa. Tämä tekee ETF:istä houkuttelevan vaihtoehdon erityisesti pitkäaikaiseen sijoittamiseen. Hallinnointipalkkion lisäksi sijoittajan on hyvä huomioida välityspalkkiot, jotka syntyvät ETF:iä ostettaessa ja myytäessä. Nämä palkkiot vaihtelevat välittäjästä riippuen, joten vertailu kannattaa. Myös mahdolliset valuutanvaihtokulut on syytä ottaa huomioon, jos ETF sijoittaa ulkomaisille markkinoille.

• Hallinnointipalkkio: Yleensä alhainen, 0,05–0,5 % vuodessa.
• Välityspalkkiot: Vaihtelevat välittäjästä riippuen.
• Valuutanvaihtokulut: Jos ETF sijoittaa ulkomaille.

Indeksirahaston kulurakenne

Indeksirahastojen kulurakenne on samankaltainen kuin ETF:ien, mutta hallinnointipalkkiot ovat usein hieman korkeammat. Tyypillisesti indeksirahaston hallinnointipalkkio on 0,3–1,0 % vuodessa. Indeksirahastoissa ei yleensä ole erillisiä välityspalkkioita, koska rahasto-osuuksia ei osteta ja myydä pörssissä, vaan suoraan rahastoyhtiöltä. Joillakin rahastoyhtiöillä voi olla merkintä- tai lunastuspalkkioita, mutta ne ovat harvinaisempia. OP:lla indeksirahastojen kulut ovat 0,39 %, mutta omistaja-asiakkaat saavat rahastoista bonuksia, jolloin kulut voivat olla lähellä nollaa.

• Hallinnointipalkkio: Yleensä hieman korkeampi kuin ETF:illä, 0,3–1,0 % vuodessa.
• Ei yleensä välityspalkkioita.
• Mahdolliset merkintä- tai lunastuspalkkiot.

Verotukselliset erot

ETF:ien ja indeksirahastojen verotuksessa ei ole merkittäviä eroja. Molemmissa sijoitusmuodoissa realisoituneet voitot ovat pääomatuloa, josta maksetaan pääomaveroa. Pääomavero on tällä hetkellä 30 % 30 000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 34 %. ETF:ien osalta on tärkeää huomioida, että osa ETF:istä voi maksaa osinkoa, joka on myös veronalaista pääomatuloa. Indeksirahastot voivat myös jakaa tuottoa, joka verotetaan samalla tavalla. Sijoitusten verotuksessa kannattaa aina ottaa huomioon omat henkilökohtaiset olosuhteet ja tarvittaessa konsultoida veroneuvojaa.

Kaupankäynti ja likviditeetti

ETF:n kaupankäyntimahdollisuudet

ETF:iä käydään kauppaa pörssissä aivan kuten osakkeita. Tämä tarkoittaa, että voit ostaa ja myydä niitä pörssin aukioloaikoina reaaliajassa. ETF:ien kaupankäynti on yleensä helppoa ja nopeaa, mikä tekee niistä houkuttelevan vaihtoehdon monille sijoittajille. ETF:n hinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan, ja se pyrkii seuraamaan kohde-etuuden arvoa mahdollisimman tarkasti.

• Kaupankäynti reaaliajassa pörssissä.
• Helppo ja nopea tapa ostaa ja myydä.
• Hinta määräytyy markkinoiden mukaan.

Indeksirahaston kaupankäynti

Indeksirahastojen kaupankäynti eroaa ETF:istä. Indeksirahastoja ei voi ostaa tai myydä reaaliajassa pörssissä. Sen sijaan sijoittaja tekee toimeksiannon rahastoyhtiölle, joka toteuttaa sen yleensä kerran päivässä, usein markkinoiden sulkeuduttua. Tämä tarkoittaa, että et tiedä tarkkaa hintaa, jolla rahasto-osuudet ostetaan tai myydään, ennen kuin toimeksianto on toteutunut. Indeksirahastojen arvo määräytyy niiden nettoarvon (NAV) perusteella.

• Toimeksiannot rahastoyhtiölle.
• Kauppa toteutetaan yleensä kerran päivässä.
• Hinta määräytyy nettoarvon (NAV) perusteella.

Likviditeetti ja sen merkitys

Likviditeetti tarkoittaa sitä, kuinka helposti sijoitus voidaan muuttaa rahaksi. ETF:t ovat yleensä hyvin likvidejä, koska niitä voi ostaa ja myydä pörssissä reaaliajassa. Indeksirahastot ovat yleensä vähemmän likvidejä, koska niiden ostaminen ja myyminen kestää kauemmin. Hyvä likviditeetti on tärkeää, koska se mahdollistaa sijoitusten nopean realisoinnin tarvittaessa.

• ETF:t ovat yleensä likvidimpiä kuin indeksirahastot.
• Likviditeetti mahdollistaa nopean realisoinnin.
• Huomioi ETF:n kaupankäyntivolyymi, sillä pienivolyymisillä ETF:illä voi olla suuremmat osto- ja myyntihintojen erot (spreadit).

Sijoitusstrategiat

Passiivinen sijoittaminen

Passiivisessa sijoittamisessa tavoitteena on saavuttaa markkinoiden keskimääräinen tuotto mahdollisimman pienillä kuluilla. Tämä strategia sopii erityisesti pitkäjänteisille sijoittajille, jotka uskovat markkinoiden tehokkuuteen.

• Indeksirahastot ja ETF:t ovat suosittuja välineitä passiiviseen sijoittamiseen, koska ne seuraavat tiettyä indeksiä, kuten S&P 500 tai OMX Helsinki 25.
• Passiivinen sijoittaja ei pyri valitsemaan yksittäisiä osakkeita tai ajoittamaan markkinoita, vaan sijoittaa laajasti eri omaisuusluokkiin.
• Kuukausisäästäminen on tyypillinen passiivisen sijoittajan tapa lisätä sijoituksiaan ajan mittaan.

Aktiivinen kaupankäynti

Aktiivinen kaupankäynti pyrkii ylittämään markkinoiden keskimääräisen tuoton tekemällä aktiivisia osto- ja myyntipäätöksiä. Tämä vaatii enemmän aikaa, osaamista ja riskinottoa kuin passiivinen sijoittaminen. Aktiivisessa kaupankäynnissä pyritään hyödyntämään lyhytaikaisia markkinoiden epätasapainotiloja tai tunnistamaan aliarvostettuja osakkeita.

• Aktiivinen kaupankäynti voi sisältää esimerkiksi päiväkauppaa, swing-kauppaa tai arvosijoittamista.
• ETF:t tarjoavat mahdollisuuden toteuttaa aktiivisia kaupankäyntistrategioita, kuten sektorirotaatiota tai lyhyeksi myyntiä.
• Aktiivinen kaupankäynti edellyttää jatkuvaa markkinoiden seurantaa ja analysointia.

Sijoitusstrategioiden yhdistäminen

Monet sijoittajat käyttävät yhdistelmästrategioita, joissa yhdistetään passiivisen ja aktiivisen sijoittamisen elementtejä. Tavoitteena on hyödyntää molempien strategioiden vahvuuksia ja minimoida heikkouksia. Esimerkiksi, sijoittaja voi pitää suurimman osan salkustaan passiivisissa indeksirahastoissa tai ETF:issä ja käyttää pienemmän osan aktiiviseen kaupankäyntiin.

• Yhdistelmästrategia voi sisältää esimerkiksi ydin-satelliitti-sijoittamisen, jossa ydin muodostuu passiivisista sijoituksista ja satelliitit aktiivisista sijoituksista.
• Toinen vaihtoehto on käyttää ETF:iä ja indeksirahastoja salkun pohjana ja lisätä siihen yksittäisiä osakkeita tai muita sijoituskohteita.
• Sijoitusstrategian valinta riippuu sijoittajan tavoitteista, riskinsietokyvystä ja käytettävissä olevasta ajasta.

Markkinatilanteen vaikutus

Markkinatilanne on sijoittamisessa aina läsnä, halusit tai et. Se vaikuttaa sekä ETF:ien että indeksirahastojen arvoon, mutta eri tavoin. On tärkeää ymmärtää, miten erilaiset markkinat vaikuttavat sijoituksiisi, jotta voit tehdä fiksuja päätöksiä.

Miten markkinat vaikuttavat ETF:iin?

ETF:ien arvo heilahtelee markkinoiden mukana reaaliajassa. Jos osakemarkkinat nousevat, ETF:n arvo yleensä nousee myös, ja päinvastoin. Tämä johtuu siitä, että ETF:ien hinta määräytyy pörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan.

• Nousumarkkinat (bull market): ETF:ien arvo kasvaa, mikä on hyvä uutinen sijoittajille.
• Laskumarkkinat (bear market): ETF:ien arvo laskee, mikä voi aiheuttaa huolta, mutta tarjoaa myös ostopaikkoja.
• Sivuttaismarkkinat: ETF:ien arvo pysyy suhteellisen vakaana, jolloin aktiivinen kaupankäynti voi olla houkuttelevaa.

Miten markkinat vaikuttavat indeksirahastoihin?

Indeksirahastojen arvo seuraa myös markkinoiden kehitystä, mutta ei yhtä reaaliaikaisesti kuin ETF:ien. Indeksirahaston arvo (NAV) lasketaan yleensä kerran päivässä, joten et näe muutoksia yhtä nopeasti.

• Nousumarkkinat: Indeksirahaston arvo kasvaa päivittäin, kun sen sisältämät osakkeet nousevat.
• Laskumarkkinat: Indeksirahaston arvo laskee, mutta hajautus voi auttaa rajoittamaan tappioita.
• Sivuttaismarkkinat: Indeksirahaston arvo pysyy suhteellisen vakaana, mutta osinkotuotot voivat tuoda lisätuottoa.

Sijoittaminen eri markkinatilanteissa

Eri markkinatilanteet vaativat erilaisia sijoitusstrategioita. Pitkäjänteinen sijoittaja voi hyötyä laskumarkkinoista ostamalla lisää ETF:iä tai indeksirahastoja halvemmalla hinnalla. Aktiivisempi sijoittaja voi yrittää hyödyntää lyhytaikaisia markkinoiden heilahteluja.

• Pitkäjänteinen sijoittaminen: Jatka sijoittamista suunnitelmasi mukaan, riippumatta markkinatilanteesta.
• Arvon ostaminen: Hyödynnä laskumarkkinoita ostamalla lisää sijoituksia alennuksella.
• Hajauttaminen: Pidä sijoitussalkkusi monipuolisena, jotta et ole liian riippuvainen yhdestä markkinasta tai omaisuusluokasta.

Yhdistelmästrategiat

Miksi yhdistää ETF ja indeksirahasto?

ETF:ien ja indeksirahastojen yhdistäminen voi olla järkevä tapa rakentaa monipuolinen sijoitussalkku. Yhdistämällä näitä kahta sijoitusmuotoa voit hyödyntää molempien parhaita puolia. ETF:t tarjoavat usein joustavuutta ja reaaliaikaisen kaupankäynnin mahdollisuuden, kun taas indeksirahastot voivat olla kustannustehokkaampi vaihtoehto pitkäaikaiseen säästämiseen.

Yhdistelmän edut

Yhdistelmästrategia tarjoaa useita etuja:

• Hajautus: Voit hajauttaa sijoituksiasi laajemmin eri omaisuusluokkiin ja markkinoille.
• Joustavuus: Voit säätää salkkusi koostumusta markkinatilanteen mukaan käyttämällä ETF:iä nopeisiin muutoksiin ja indeksirahastoja pitkäaikaiseen pohjaan.
• Kustannustehokkuus: Voit optimoida kulurakennetta valitsemalla kustannustehokkaimmat vaihtoehdot eri sijoitustarpeisiin.

Esimerkkejä yhdistelmästrategioista

Esimerkkejä yhdistelmästrategioista:

1. Ydin-satelliittistrategia: Käytä indeksirahastoja salkun ytimenä, joka tarjoaa laajan markkinahajautuksen alhaisilla kuluilla. Lisää ETF:iä satelliittisijoituksina, jotka kohdistuvat tiettyihin sektoreihin, teemoihin tai maantieteellisiin alueisiin, joissa näet kasvupotentiaalia.
2. Tasapainotettu salkku: Luo tasapainotettu salkku, jossa on sekä osake- että korkopainotteisia indeksirahastoja. Käytä ETF:iä hienosäätämään allokaatiota ja hyödyntämään lyhytaikaisia markkinamahdollisuuksia.
3. Maantieteellinen hajautus: Sijoita kotimaisiin osakkeisiin indeksirahastojen kautta ja käytä ETF:iä sijoittamiseen kansainvälisille markkinoille, kuten kehittyville markkinoille tai tiettyihin alueisiin, joihin on vaikeampi päästä käsiksi perinteisillä rahastoilla.

Sijoittamisen aloittaminen

Miten aloittaa ETF-sijoittaminen?

ETF-sijoittamisen aloittaminen ei ole rakettitiedettä, mutta muutamia asioita kannattaa ottaa huomioon. Ensimmäinen askel on valita itselle sopiva välittäjä. Suomessa on useita hyviä vaihtoehtoja, kuten Nordnet ja Degiro. Vertaile välittäjien kuluja ja palveluita, jotta löydät itsellesi parhaiten sopivan vaihtoehdon.

Kun olet valinnut välittäjän, avaa arvo-osuustili tai osakesäästötili. Osakesäästötili on verotuksellisesti edullisempi vaihtoehto pienille summille, sillä voit myydä osakkeita ja ETF:iä ilman välitöntä veroseuraamusta. Arvo-osuustili sopii paremmin suuremmille summille ja aktiivisempaan kaupankäyntiin.

Seuraavaksi, tee talletus tilillesi. Mieti, kuinka paljon olet valmis sijoittamaan ja pidä kiinni budjetistasi. Aloita pienellä summalla ja kasvata sijoituksia vähitellen, kun opit lisää.

Viimeisenä, valitse ETF:t, joihin haluat sijoittaa. Tutki eri ETF:ien sisältöä, kuluja ja historiallista tuottoa. Hajauta sijoituksesi eri toimialoille ja maantieteellisille alueille riskin pienentämiseksi. Muista, että menneet tuotot eivät ole tae tulevista tuotoista.

Miten aloittaa indeksirahastosijoittaminen?

Indeksirahastosijoittaminen on helppo tapa päästä alkuun sijoittamisessa. Se on usein jopa helpompaa kuin ETF-sijoittaminen, koska rahasto-osuuksia voi ostaa suoraan pankista tai rahastoyhtiöltä.

1. Valitse sopiva rahastoyhtiö tai pankki. Monet pankit tarjoavat omia indeksirahastojaan, mutta myös itsenäisiä rahastoyhtiöitä on olemassa. Vertaile eri vaihtoehtoja ja valitse se, joka tarjoaa sinulle sopivat rahastot ja kulut.
2. Avaa rahastotili. Tämä onnistuu yleensä helposti verkkopankissa tai rahastoyhtiön sivuilla. Tarvitset henkilötunnuksesi ja pankkitunnuksesi.
3. Tee sijoitussuunnitelma. Mieti, kuinka paljon haluat sijoittaa kuukausittain tai kerran vuodessa. Indeksirahastoihin voi sijoittaa pieniäkin summia, joten aloittaminen on helppoa.
4. Valitse indeksirahasto. Tutki eri indeksirahastojen sisältöä ja kuluja. Valitse rahasto, joka seuraa haluamaasi indeksiä ja jonka kulut ovat mahdollisimman alhaiset. Maailman osakeindeksiä seuraava rahasto on hyvä valinta aloittelijalle.
5. Tee osto. Osta rahasto-osuuksia valitsemallasi summalla. Voit tehdä tämän joko kerran tai säännöllisesti kuukausittain. Säännöllinen sijoittaminen tasoittaa markkinoiden heilahteluja.

Vinkkejä aloittelijalle

Sijoittaminen voi tuntua aluksi pelottavalta, mutta se ei ole niin vaikeaa kuin luulet. Tässä muutamia vinkkejä, jotka auttavat sinut alkuun:

• Aloita pienellä summalla. Älä sijoita enempää kuin olet valmis menettämään. Pienellä summalla aloittaminen auttaa sinua oppimaan ja ymmärtämään markkinoita ilman suurta riskiä.
• Hajauta sijoituksesi. Älä laita kaikkia munia samaan koriin. Sijoita eri toimialoille, maantieteellisille alueille ja omaisuusluokkiin riskin pienentämiseksi.
• Sijoita pitkäjänteisesti. Sijoittaminen on maraton, ei sprintti. Älä yritä rikastua nopeasti, vaan sijoita pitkäjänteisesti ja anna sijoituksillesi aikaa kasvaa.
• Älä panikoi markkinoiden heilahteluissa. Markkinat nousevat ja laskevat, se on normaalia. Älä myy sijoituksiasi paniikissa, vaan pidä kiinni suunnitelmastasi.
• Opiskele ja opi lisää. Sijoittaminen on jatkuva oppimisprosessi. Lue kirjoja, artikkeleita ja seuraa markkinoita, jotta pysyt ajan tasalla.
• Muista kulut. Pienetkin kulut voivat syödä tuottojasi pitkällä aikavälillä. Vertaile eri vaihtoehtoja ja valitse ne, joiden kulut ovat mahdollisimman alhaiset.
• Hyödynnä osakesäästötili. Osakesäästötili on verotuksellisesti edullinen tapa sijoittaa osakkeisiin ja ETF:iin. Voit sijoittaa osakesäästötilille enintään 50 000 euroa.