Puolustusteollisuus rahasto – kattava syväluotaus sijoittajalle

Päivitetty: 10.11.2025

Puolustusteollisuusrahastot ovat yleistyneet sijoituskohteina geopoliittisten jännitteiden noustua.

Puolustusteollisuus rahasto (toisin päin ilmaistuna rahasto puolustusteollisuus) tarkoittaa sijoitusrahastoa tai pörssinoteerattua rahastoa (ETF), joka sijoittaa varansa puolustusteollisuuden yrityksiin. Käytännössä tämä kattaa esimerkiksi ase- ja sotilasteknologiaa valmistavat yhtiöt, ilmailu- ja avaruusteollisuuden toimijat sekä turvallisuusteknologiaan erikoistuneet yritykset. Viime aikoina sijoittajien mielenkiinto puolustussektoria kohtaan on kasvanut huomattavasti, ja markkinoille on tullut useita uusia rahastoja, joiden avulla sijoittajat voivat päästä käsiksi tähän aiemmin melko marginaaliseen sektoriteemaan.

Puolustusteollisuuteen sijoittavien rahastojen suosio on noussut erityisesti vuodesta 2022 alkaen. Taustalla vaikuttavat geopoliittiset tapahtumat – kuten Euroopassa syttyneet konfliktit – jotka ovat pakottaneet valtioita kasvattamaan puolustusbudjettejaan. Samalla julkinen keskustelu on alkanut nähdä puolustusmenot uutena strategisena sijoituskohteena myös sijoittajan näkökulmasta. Tässä artikkelissa perehdymme syvällisesti siihen, mitä puolustusteollisuus rahasto pitää sisällään, miksi nämä rahastot ovat nyt ajankohtaisia, miten niihin voi sijoittaa (esimerkiksi Nordnet puolustusteollisuus rahasto -vaihtoehtojen kautta) sekä millaisia hyötyjä ja riskejä niihin liittyy. Lopuksi tarjoamme vielä yhteenvedon sekä tärkeän disclaimerin sijoittajalle.

Mikä on puolustusteollisuus rahasto?

Puolustusteollisuusrahasto on rahasto, joka sijoittaa hajautetusti puolustusteollisuuden alan yhtiöihin. Tähän sektoriin kuuluvat perinteiset asevalmistajat (kuten asejärjestelmien, ammusten ja sotilasajoneuvojen valmistajat), puolustusurakoitsijat, ilmailu- ja avaruusalan yritykset (esimerkiksi hävittäjiä, helikoptereita ja avaruuskalustoa tuottavat yhtiöt) sekä kasvavassa määrin myös korkean teknologian toimijat. Moderni puolustusteollisuus sisältää yhä enemmän teknologiaa, kuten tekoälyä, droneja, satelliittijärjestelmiä ja kyberturvallisuutta. Siksi moni puolustusalan rahasto sijoittaakin myös ohjelmisto- ja tietoturvayhtiöihin, jotka palvelevat sotilas- ja turvallisuussektoria.

Useimmat puolustusteollisuuteen keskittyvät rahastot ovat ETF-rahastoja. ETF (Exchange Traded Fund) tarkoittaa pörssissä noteerattua rahastoa, jota voidaan ostaa ja myydä kuten osakkeita. ETF-muoto tekee sijoittamisesta helppoa: sijoittaja voi hankkia yhdellä toimeksiannolla pienen siivun kymmeniä alan yrityksiä kattavasta salkusta. On hyvä huomata, että perinteisiä aktiivisesti hoidettuja rahastoja, jotka keskittyvät vain puolustusteollisuuteen, on ollut melko vähän. Yksi syy on se, että monissa kestävän sijoittamisen periaatteita noudattavissa rahastoissa puolustusteollisuus (erityisesti asevalmistus) on aiemmin suljettu pois eettisistä syistä. Viime vuosina suhtautuminen on kuitenkin muuttunut aiempaa pragmaattisemmaksi – puolustusteollisuutta ei nähdä kaikissa yhteyksissä enää pelkästään negatiivisena, vaan myös esimerkiksi demokratioiden puolustamisen kannalta välttämättömänä alana. Tämä muutos asenneilmastossa on osaltaan mahdollistanut sen, että uusia teemarahastoja on tuotu markkinoille vastaamaan sijoittajien kysyntään.

Yhteenvetona: Puolustusteollisuusrahasto tarjoaa sijoittajalle vaivattoman tavan sijoittaa kokonaisiin ase- ja turvallisuusalan yhtiöiden ryppäisiin. Sen sijaan, että sijoittaisi yhteen puolustusteollisuuden osakkeeseen, rahaston kautta saa hajautuksen useaan yritykseen eri maissa ja alasegmenteillä. Seuraavaksi tarkastelemme, miksi tällaiset rahastot ovat nousseet pinnalle ja mikä tekee puolustusteollisuudesta nyt erityisen kiinnostavan sijoituskohteen.

Miksi puolustusteollisuus kiinnostaa sijoittajia nyt?

Puolustussektori on perinteisesti ollut melko vakiintunut ala, jonka kasvunäkymät olivat pitkään maltillisia. Monissa länsimaissa puolustusbudjetit supistuivat tai pysyivät paikallaan kylmän sodan päättymisen jälkeen aina 2000-luvulle saakka. Viime vuosina suunta on kuitenkin kääntynyt jyrkästi. Useita tekijöitä voidaan nostaa esiin selittämään, miksi puolustusteollisuus on yhtäkkiä sijoittajien kiinnostuksen kohteena:

Geopoliittiset jännitteet ja konfliktit: Euroopassa koettu turvallisuustilanteen heikentyminen, erityisesti vuoden 2022 alusta lähtien, on johtanut puolustusmenojen voimakkaaseen kasvuun. Esimerkiksi NATOn eurooppalaiset jäsenmaat (pois lukien Yhdysvallat) lisäsivät puolustusmenojaan yhteensä noin 68 miljardilla dollarilla vuosina 2022–2023, kasvun ollessa noin +19% tuossa ajassa. Kaikki NATOn jäsenmaat jatkoivat menojen kasvattamista myös vuonna 2024 entisestään. Samaan aikaan maailmalla puhjenneet konfliktit ja yleinen suurvaltojen välinen jännite (kuten kiristyneet suhteet Euroopan, Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan välillä) ovat saaneet valtiot satsaamaan armeijoihinsa ennätystahtia. Maailmanlaajuisesti sotilasmenot nousivatkin ennätyskorkealle tasolle: vuonna 2022 globaalit puolustusmenot olivat arviolta yli 2,2 biljoonaa (tuhatta miljardia) dollaria, ja nousutrendi jatkui vuonna 2023. Tämä rahavirtojen kasvu puolustukseen heijastuu suoraan alan yritysten tilauskirjoihin ja pitkän aikavälin tulosnäkymiin.
Kasvaneet puolustusbudjetit ja ”Re-armament” Euroopassa: Euroopassa puhutaan nyt jopa uudesta varustautumisen aikakaudesta. EU-komissio on vedonnut jäsenmaihin puolustusmenojen tuntuvaksi kasvattamiseksi ”tehty Euroopassa” -periaatteella, mikä tarkoittaa sekä turvallisuuden että teollisuuden kilpailukyvyn parantamista. On esitetty esimerkiksi, että eurooppalaisia puolustusbudjetteja kasvatettaisiin yhteensä jopa 650 miljardilla eurolla neljän vuoden sisällä. Tämän kaltainen valtava panostus loisi pitkäaikaista kysyntää mantereen omalle puolustusteollisuudelle. Lisäksi keväällä 2025 Britannia ja EU allekirjoittivat uuden turvallisuus- ja puolustusyhteistyösopimuksen, mikä enteilee entistä tiiviimpää yhteistyötä ja mahdollisesti lisää puolustushankkeita. Sijoittajat pyrkivät ennakoimaan näitä trendejä sijoittamalla yhtiöihin, jotka todennäköisesti hyötyvät kasvavista tilauksista ja määrärahoista.
Teknologinen kehitys ja uudet uhkakuvat: Puolustusteollisuus ei ole enää vain tankkeja ja hävittäjiä, vaan ala on murroksessa. Uudet teknologiat, kuten tekoäly, autonomiset drone-alukset, ohjuspuolustusjärjestelmät, avaruusperusteinen viestintä sekä kyberturvallisuus, ovat nousseet keskiöön. Tämä tarkoittaa, että perinteisten valmistajien rinnalle on tullut uuden ajan teknologiayhtiöitä. Esimerkiksi tekoälyä hyödyntäviä tiedustelujärjestelmiä kehittävät firmat tai kyberuhkia torjuvat yritykset ovat nyt osa puolustussektoria. Tällaiset yhtiöt voivat kasvaa nopeasti ja tarjota myös kovaa liiketoiminnallista potentiaalia, mikä lisää alan houkuttavuutta sijoittajan näkökulmasta.
Vakaa ja pitkäjänteinen kysyntä: Toisin kuin monet trendialat, puolustusteollisuudessa kysyntä tulee pääosin valtioilta, joilla on sekä maksukykyä että pakottava tarve ylläpitää puolustusvalmiuttaan. Sijoittajalle tämä merkitsee usein vakaampaa liiketoimintaympäristöä – puolustustarvikkeiden tilaukset ovat monivuotisia, ja valtiot harvoin peruvat kriittisiä hankintoja huvin vuoksi. Itse asiassa puolustusteollisuus voidaan tietyssä mielessä nähdä jopa eräänlaisena ”defensiivisenä” toimialana (sanaleikillisesti), koska sen tulovirrat eivät suoraan riipu suhdannevaihteluista: vaikka talous taantuu, valtion on silti panostettava turvallisuuteen. Tämä vakaus yhdistettynä nyt selvästi kasvavaan trendiin tekee alasta houkuttelevan yhdistelmän sekä kasvua että turvaa etsivälle sijoittajalle.
Osakkeiden kurssinousut ja tuottokehitys: Monet puolustusteollisuuden yhtiöt ovat viime aikoina pärjänneet pörssissä erinomaisesti, mikä on pannut sijoittajat huomaamaan alan potentiaalin. Esimerkiksi useiden eurooppalaisten puolustusfirmojen (kuten saksalaisen Rheinmetallin) osakekurssit moninkertaistuivat vuosien 2022–2023 aikana. Samoin yhdysvaltalaiset suuryritykset – Lockheed Martin, Northrop Grumman, Raytheon (RTX) ym. – ovat saavuttaneet uusia kurssihuippuja konfliktien ja kasvavien tilausten siivittäminä. Tämä tarkoittaa, että ala on viime aikoina tarjonnut poikkeuksellisen hyviä tuottoja sijoittajille. Puolustussektorin teemarahastot ovat peilanneet tätä kehitystä: useat rahastot ovat nousseet kymmeniä prosentteja tuottoindekseissä. Esimerkiksi eräs globaali puolustus-ETF tuotti yli +50 % vuoden 2024 aikana ja jatkoi vahvalla nousulla myös vuoden 2025 alkupuoliskolla. Tällaiset luvut ovat huomiota herättäviä ja houkuttelevat mukaan uusia sijoittajia, jotka pelkäävät ”jäävänsä junasta” jos ala jatkaa rakettimaista nousuaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että puolustusteollisuuden suosion kasvu sijoituskohteena johtuu sekä tarjonnan lisääntymisestä (uusia rahastoja on lanseerattu ja sijoittaminen on tehty helpoksi) että kysynnän perustavanlaatuisesta muutoksesta (maailman tilanteen vuoksi ala kasvaa ja tuottaa hyvin). Seuraavaksi käsittelemme, miten sijoittaja voi käytännössä sijoittaa puolustusteollisuusrahastoihin ja mitä vaihtoehtoja on tarjolla – erityisesti Nordnetin kautta, joka on suosittu alusta monille piensijoittajille.

Nordnet puolustusteollisuus rahasto – kuinka sijoittaa käytännössä?

Monet suomalaiset sijoittajat käyttävät Nordnetiä sijoitustensa toteuttamiseen, joten on luontevaa pohtia, miten puolustusteollisuusrahastoon voi sijoittaa Nordnetin kautta. Ensiksi on tärkeä ymmärtää, että Nordnet ei tarjoa omaa nimikkorahastoa nimellä ”Nordnet Puolustusteollisuus Rahasto” – kyseessä ei ole yksittäinen rahasto, vaan pikemminkin kategoria rahastoja, joita Nordnetin valikoimasta löytyy. Nordnet toimii välittäjänä, jonka kautta pääsee käsiksi lukuisiin kansainvälisiin ETF-rahastoihin, mukaan lukien puolustusteollisuuteen sijoittavat ETF:t.

Miten käytännössä sijoitetaan? Jos sinulla on Nordnetissä tili, voit etsiä haluamasi puolustussektorin ETF:n Nordnetin palvelusta ja ostaa sitä samaan tapaan kuin osaketta. Tyypillisesti rahastoilla on lyhyet kaupankäyntitunnukset (tikkerit) ja ne noteerataan pörsseissä (kuten Xetra, Lontoo tai New York, riippuen rahastosta). Nordnetin hakutoiminnolla voi käyttää rahaston nimeä tai tikkeriä. Esimerkiksi VanEck Defense UCITS ETF löytyy tunnuksella DFEN, HANetf:n puolustus-ETF tunnuksella ASWC jne. Ennen ostamista kannattaa tarkistaa rahaston tiedot, kuten kulut, koko ja hajautus, sekä varmistaa että kaupankäyntipäivä ja -aika sopivat (Euroopassa listatut ETF:t käyvät kauppaa yleensä arkipäivisin klo 10-18 Suomen aikaa, jos ne ovat esim. Saksan Xetrassa tai Lontoon pörssissä listattuja).

Nordnet on tehnyt sijoittajille myös taustatyötä helpottaakseen näihin rahastoihin tutustumista. Nordnetin sivuilla on esimerkiksi valmiita seurantalistoja ja artikkeleita, jotka kokoavat teemarahastoja. Yhtiön blogissa julkaistiin helmikuussa 2025 artikkeli, jossa esiteltiin viisi keskeistä puolustussektorin ETF-rahastoa eurooppalaisille sijoittajille. Lisäksi Nordnetin ETF-ideat ja sijoitusideat -osioissa on listauksia, joissa puolustus- ja kyberturvallisuusaiheisia rahastoja on koottu yhteen. Näitä listoja on lajiteltu esimerkiksi sen perusteella, kuinka monella Nordnetin asiakkaalla kyseistä rahastoa on salkussaan – toisin sanoen listoilta näkee, mitkä rahastot ovat suosituimpia. Tämä on hyödyllistä tietoa aloittelevalle sijoittajalle: jos tuhannet piensijoittajat pitävät jotain ETF:ää salkuissaan, se kertoo rahaston olevan tunnettu ja luultavasti likvidi vaihtoehto.

Suosituimmat puolustus-ETF:t Nordnetissä: Nordnetin suomalaisasiakkaiden keskuudessa eräs suosituimmista puolustusteollisuusrahastoista on VanEck Defense UCITS ETF. Sillä on yli 20 000 omistajaa Nordnet Suomessa, mikä tekee siitä yhden Nordnetin omistetuimmista teemarahastoista. Myös HANetf:n Future of Defence -ETF:llä ja useilla muilla uusilla rahastoilla on nopeasti karttuva omistajakunta. Nordnetin kautta on helppo hajauttaa myös maantieteellisesti: tarjolla on esimerkiksi sekä globaaleja rahastoja että pelkästään Euroopan puolustusyhtiöihin sijoittavia rahastoja. Sijoittaja voi halutessaan hajauttaa varojaan useampaan ETF:ään – vaikkapa yhteen globaaliin ja yhteen Eurooppa-painotteiseen – saavuttaakseen laajemman kattavuuden alalla.

Kuukausisäästäminen ja pitkän aikavälin sijoittaminen: Nordnet mahdollistaa monien ETF:ien kuukausisäästämisen ilman välityspalkkiota. Tämä tarkoittaa, että voit automatisoida pienen summan sijoittamisen valittuun puolustusteollisuusrahastoon kuukausittain. Tällainen ajallinen hajauttaminen voi olla järkevää, koska kurssit voivat heilua lyhyellä tähtäimellä. Puolustusteollisuus on syklisyydeltään erikoinen: sitä ohjaavat poliittiset päätökset ja tapahtumat, jotka voivat tulla yllätyksinä. Kuukausittain tasaisesti ostaen sijoittaja ei ajoita kaikkea yhteen hetkeen, vaan saa keskimääräisen hankintahinnan pitkällä aikavälillä.

Yhteenvetona Nordnetin näkökulmasta: Nordnet toimii ikään kuin ”kauppapaikkana”puolustusteollisuusrahastoille. Se ei ole rahaston liikkeellelaskija, mutta sen kautta sijoittaja pääsee käsiksi laajaan valikoimaan näitä tuotteita. On tärkeää tehdä itse tutkimusta (kuten luet parhaillaan tätä artikkelia!) ja tutustua rahastojen tietoihin. Nordnet tarjoaa työkalut, mutta sijoittajan on itse päätettävä, mihin rahastoon uskoo ja kuinka suuri osuus omaa salkkua siihen kannattaa allokoida.

Esimerkkejä puolustusteollisuuteen sijoittavista rahastoista

Markkinoilla on nykyään runsaasti vaihtoehtoja rahastoista, jotka sijoittavat puolustusteollisuuteen. Seuraavassa on joitakin keskeisiä esimerkkejä sekä niiden ominaisuuksia lyhyesti esiteltynä. Mukana on sekä globaaleja rahastoja että Eurooppaan keskittyviä rahastoja, jotta saat käsityksen valikoiman laajuudesta:

VanEck Defense UCITS ETF (DFEN) – Yksi ensimmäisistä ja suurimmista puolustusalan ETF-rahastoista. Tämä globaali rahasto sijoittaa laajasti puolustusteknologiayrityksiin, kyberturvallisuusyhtiöihin ja puolustusalan palveluntarjoajiin. Rahaston koko on vaikuttava, noin 6,7 miljardia euroa (2025), ja se sisältää salkussaan 31 yhtiötä. Suurimpia omistuksia ovat esimerkiksi RTX Corp. (entinen Raytheon, n. 8,8 % salkusta), data-analytiikkayhtiö Palantir Technologies (8,2 %) sekä ranskalainen monialainen puolustusyhtiö Thales SA (7,8 %). Maantieteellisesti rahasto on noin puoliksi sijoittanut Yhdysvaltoihin, mutta mukana on myös Euroopan ja Aasian (esim. Etelä-Korean) puolustusteknologiayhtiöitä. VanEck Defense ETF:n tuotto on ollut erinomainen: vuoden 2024 aikana rahasto nousi yli +50 %. Hallinnointipalkkio on 0,55 % vuodessa.
WisdomTree Europe Defence UCITS ETF (EUDF) – Maaliskuussa 2025 lanseerattu rahasto, joka keskittyy yksinomaan eurooppalaisiin puolustusteollisuuden yrityksiin. Tämä ETF on kerännyt nopeasti noin 3,5 miljardin euron pääoman, mikä kertoo sijoittajien uskosta eurooppalaiseen puolustusalaan. Rahasto sijoittaa tällä hetkellä 32 yhtiöön eri puolilta Eurooppaa. Suurimmat omistukset ovat ranskalainen Thales SA (~12,6 %), brittiläinen BAE Systems (~11,9 %) ja saksalainen Rheinmetall AG (~11,6 %). Nämä kolme yhtiötä muodostavat merkittävän osan rahaston painotuksista. Maantieteellisesti rahaston varat jakautuvat pääosin Ranskaan, Iso-Britanniaan ja Saksaan (yli 75 % allokaatiosta kohdistuu näihin maihin). Kuluissa WisdomTree perii 0,40 % vuosittain. Rahaston tuotto listautumisesta (keväästä 2025 loppusyksyyn 2025) on ollut noin +19 %, mikä on lupauksia antava alku.
HANetf Future of Defence UCITS ETF (ASWC) – Vuonna 2023 (heinäkuussa) liikkeelle laskettu globaali teema-ETF, joka kattaa sekä perinteistä puolustusta että uusia turvallisuuden osa-alueita, kuten kyberturvallisuuden. Rahaston koko on noin 2,7 miljardia euroa. Sijoituskohteita on poikkeuksellisen laajasti – noin 60 yhtiön osakkeet sisältyvät salkkuun. Future of Defence -ETF hyötyy etenkin Naton ja liittolaisten kasvavista puolustus- ja kyberturvallisuusmenoista. Rahaston kolme suurinta omistusta ovat tällä hetkellä Safran SA (noin 4,9 % salkusta), jo aiemmin mainittu Palantir Technologies (4,9 %) sekä Rheinmetall AG (4,9 %). Maantieteellisesti suurin paino on Yhdysvalloilla (yli puolet hajautuksesta), ja seuraavaksi suurin on Ranska. Vuoden 2024 tuotto tälle rahastolle oli noin +41 %, ja vuoden 2025 alusta syksyyn mennessä rahasto oli noussut vastaavasti yli 40 %. Hallinnointikulu on 0,49 % p.a.
iShares Global Aerospace & Defence UCITS ETF (DFND) – Helmikuussa 2024 lanseerattu BlackRockin iShares-rahasto, joka sijoittaa maailmanlaajuisesti ilmailu- ja puolustusteollisuuden yhtiöihin. Se huomioi sekä sotilas- että siviili-ilmailun yrityksiä, joten mukana on esimerkiksi lentokonevalmistajia ja laajasti puolustuselektroniikkaa tuottavia yhtiöitä. Rahaston koko on noin 931 miljoonaa euroa, joten se on keskisuuri ETF. Kustannukset ovat edulliset – hallinnointipalkkio on vain 0,35 % vuodessa. iShares Global A&D -ETF:n kolme suurinta omistusta ovat GE Aerospace (noin 14,3 % salkusta, GE:n lentokonehuolto- ja moottoriyksikkö), RTX Corp. (Raytheon, 10,3 %) ja eurooppalainen lentokonevalmistaja Airbus Group (6,7 %). Nämä painot kertovat, että rahasto on merkittävästi painottunut suurimpiin ilmailu- ja puolustusyrityksiin. Maantieteellisesti noin kaksi kolmasosaa varoista on sijoitettu Yhdysvaltoihin, loput pääosin Eurooppaan. Vuoden 2024 aikana rahasto tuotti noin +20 %, ja vuoden 2025 tammi-syyskuun aikana tuotto oli kiihtynyt ~+37 % tasolle, mikä kertoo puolustussektorin nousun osuneen erityisesti vuoden 2025 puolelle.
iShares Europe Defence UCITS ETF (DFNC) – BlackRockin toukokuussa 2025 lanseeraama ETF, joka keskittyy pelkästään eurooppalaisiin puolustusteollisuuden yrityksiin. Se on eräänlainen vastine edellä mainitulle globaalille rahastolle, mutta rajattuna Eurooppaan. Rahasto seuraa STOXX Europe Defense -indeksiä ja sisältää 26 yhtiön osakkeita eri puolilta Eurooppaa. Koska kyseessä on aivan uusi rahasto, sen hallinnoima pääoma on vielä melko pieni, noin 120 miljoonaa euroa. Suurimpia omistuksia ovat Rheinmetall AG (~14,2 %), BAE Systems(~13,8 %) ja Rolls-Royce Holdings (~13,1 %). Näiden kolmen osuus on yhteensä lähes 40 % rahastosta, eli varsin keskittynyt kärki – mikä toisaalta kuvastaa Euroopan puolustussektorin rakennetta, jossa muutama suuri yritys dominoi markkinaa. Maakohtaisesti suurin paino on Iso-Britannialla (noin kolmannes rahastosta), ja Saksa sekä Ranska kumpikin noin 20 % painolla seuraavina. Hallinnointikulu on iSharesille tyypillinen 0,35 %. Tuotto listautumisesta syksyyn 2025 mennessä on ollut noin +3 %, eli rahasto on vasta pääsemässä vauhtiin markkinoilla. Se kuitenkin tarjoaa tarkan altistuksen Euroopan puolustusteollisuuteen aikana, jolloin alueen puolustusmenot ovat kasvussa.
Global X Defence Tech UCITS ETF (4MMR) – Syyskuussa 2024 markkinoille tuotu rahasto, joka painottaa nimensä mukaisesti puolustusteknologiaa. Se sijoittaa globaalisti yhtiöihin, jotka hyötyvät puolustusteknologian kehityksestä: salkussa on yrityksiä tekoälyn, kyberturvallisuuden, big datan sekä kehittyneiden sotilasjärjestelmien aloilta. Rahaston koko on noin 390 miljoonaa euroa ja yhtiöitä salkussa on 42. Global X Defence Techin kolme suurinta omistusta ovat Palantir Technologies (9,2 %), yhdysvaltalainen puolustusjätti General Dynamics (8,8 %) ja RTX Corp. (8,5 %). Yhdysvallat muodostaa lähes kaksi kolmasosaa rahaston maantieteellisestä jakaumasta, ja seuraavaksi suurimmat maat ovat Iso-Britannia ja Saksa (~8 % paino kummallakin). Tämä rahasto on tuottanut vuoden 2025 alkupuolella erinomaisesti – YTD-tuotto on ollut jopa +60 % luokkaa syksyyn mennessä – mikä kertoo sen keskittymien (Palantir ym.) arvon voimakkaasta noususta.

Edellä mainittujen esimerkkien lisäksi markkinoilla on muitakin vastaavia rahastoja. Esimerkiksi Invesco lanseerasi Defence Innovation -ETF:n (IVDF) loppuvuodesta 2024, Amundi toi markkinoille STOXX Europe Defense -ETF:n (DEFS) vuonna 2025, ja DWS (Xtrackers) sekä BNP Paribas ovat julkaisseet omat puolustusaiheiset ETF:nsä. Onpa tarjolla myös maantieteellisesti erikoistuneita rahastoja: HANetf lanseerasi Future of Defence Indo-Pacific -ETF:n, joka keskittyy Indopasifisen alueen puolustusyhtiöihin (pois lukien Kiina). Tämä kaikki alleviivaa sitä, että vaihtoehtoja riittää – sijoittaja voi valita rahaston sen mukaan, haluaako painottaa esimerkiksi globaalia näkökulmaa vai pelkästään Euroopan markkinaa, suuria vakiintuneita yhtiöitä vai uutta teknologiaa. Tärkeintä on lukea kunkin rahaston esite (KIID/avaininformaatio) ja ymmärtää, mihin oma raha on menossa.

Puolustusteollisuusrahaston hyödyt sijoittajalle

Sijoittaminen puolustusteollisuusrahaston kautta tarjoaa joukon potentiaalisia hyötyjä, joita ei välttämättä saavuta yhtä helposti yksittäisiä osakkeita poimimalla. Tässä keskeisiä hyötyjä, joita sijoittaja voi saada:

Hajautus ja riskin vähentäminen: Yksi rahastosijoittamisen perusideoista on hajauttaminen, ja tämä pätee myös puolustusteollisuusrahastoihin. Ostamalla yhden rahasto-osuuden saat hajautuksen kymmeniin alan yhtiöihin eri maissa ja segmenteissä. Näin ollen yksittäisen yrityksen (esim. yhden asevalmistajan) ongelmat tai epäonnistumiset eivät kaada koko sijoitusta. Puolustusala voi olla projektiluonteinen – jokin yhtiö voi menettää tärkeän tilauksen tai kohdata viivästyksiä tuotannossa – mutta rahastossa nämä vaikutukset tasaantuvat, koska mukana on useita yrityksiä. Hajautus vähentää myös maakohtaista riskiä: esimerkiksi jos Yhdysvaltain puolustusbudjetti jossain vaiheessa supistuisi, globaali rahasto sisältää silti yhtiöitä myös Euroopasta ja Aasiasta, joissa kehitys voi jatkua toisenlaisena.
Helppous ja vaivattomuus: Puolustusteollisuus on ala, josta yksityissijoittajan voi olla vaikea hankkia syvällistä tietoa jokaisesta yrityksestä. Rahaston kautta sijoittaja ulkoistaa tämän työn ammattilaisille tai indeksiseuraamiselle. Sinun ei tarvitse perehtyä jokaisen asejärjestelmän teknisiin ominaisuuksiin tai puolustusministeriöiden hankintaprosesseihin – riittää, että uskot alan yleiseen kasvuun ja valitset rahaston, joka hoitaa sijoitusten tarkan kohdentamisen. Lisäksi ostaminen ja (halutessa) myyminen on helppoa pörssin aukioloaikoina. Verrattuna suoriin osakesijoituksiin eri maiden pörsseissä, ETF:n kautta pääsee yhdellä kauppatoimeksiannolla kiinni sekä amerikkalaisiin että eurooppalaisiin (tai vaikka aasialaisiin) yhtiöihin samalla kertaa.
Kasvava toimiala ja pitkän aikavälin trendit: Kuten edellä kuvasimme, puolustusteollisuudella on vahva myötätuuli ainakin kuluvan vuosikymmenen ajan. Sijoittamalla rahaston kautta hyödyt siitä, että olet mukana tässä megatrendissä. Rahasto kerää salkkuunsa alan keskeisiä yhtiöitä, jotka todennäköisesti voittavat isoja sopimuksia ja joiden liikevaihto kasvaa puolustusmäärärahojen lisääntyessä. Esimerkiksi Euroopan mittavat investoinnit uuden kaluston hankintaan, NATO-maiden 2 % BKT-tavoitteet puolustusmenoissa sekä nopeasti kehittyvä sotilasteknologia voivat tarkoittaa tasaista kasvua alan yritysten tuloksissa useiden vuosien ajan. Rahaston kautta sijoittaja pääsee osalliseksi tästä kasvusta ilman, että tarvitsisi tietää etukäteen, mikä yksittäinen yhtiö suoriutuu parhaiten – rahasto omistaa ne kaikki (tai ainakin merkittävimmät).
Suojautuminen epävarmassa maailmassa: On surullinen tosiasia, että geopoliittisesti epävarmoina aikoina puolustusosakkeet voivat toimia eräänlaisena vakuutuksena tai vastasyklisenä sijoituksena. Kun osakemarkkinoilla laajemmin syntyy hermostuneisuutta esimerkiksi sodan uhan vuoksi, puolustusalan yhtiöiden kurssit saattavat jopa nousta (koska konfliktin uhatessa tilauksia sataa sisään). Tietyssä mielessä siis puolustusteollisuusrahasto voi tuoda salkkuun diversifioivaa turvaa: sen arvonkehitys ei välttämättä korreloi perinteisten toimialojen kanssa samalla tavalla. Jos sinulla on ennestään salkussa paljon teknologia-, pankki- tms. yhtiöitä, puolustussektori voi tuoda hajautushyötyä, koska sitä ajavat eri tekijät kuin tavallista kulutuskysyntää.
Osingot ja kassavirta: Monet puolustusteollisuuden yritykset ovat vakiintuneita, hyväkatteisia yrityksiä, joilla on tapana maksaa osinkoa. Esimerkiksi yhdysvaltalaiset ase- ja ilmailuyritykset ovat tunnettuja vakaista osingoistaan, ja eurooppalaisistakin vaikkapa BAE Systems maksaa osinkoa. Rahaston kautta sijoittaja saa nämä osingot joko suoraan (jos ETF on jakava) tai uudelleensijoitettuna rahaston arvoon (jos ETF on kasvuosuutta kerryttävä). Näin ollen puolustusteollisuusrahasto voi tuottaa tuottoa paitsi kurssinousun myös osinkojen muodossa. Tämä tekee kokonaistuotosta potentiaalisesti houkuttelevan, kun sekä pääoman kasvu että tulovirta otetaan huomioon.

Riskit ja huomiot puolustusteollisuusrahastoissa

Vaikka puolustusteollisuusrahastot tarjoavat monia etuja, on tärkeää tunnistaa myös niihin liittyvät riskit ja erityishuomiot. Kaikki sijoittaminen sisältää riskejä, eikä puolustussektori ole tästä poikkeus – itse asiassa sektoriluonteensa vuoksi siinä on omat ainutlaatuiset epävarmuustekijänsä. Tässä keskeiset riskit, jotka sijoittajan tulisi ottaa huomioon:

Poliittinen ja budjettiriski: Puolustusteollisuus on täysin riippuvainen valtioiden puolustusmenoista. Mikäli geopoliittinen tilanne rauhoittuu merkittävästi tai hallitukset vaihtavat suuntaa budjettipolitiikassaan, puolustusmäärärahat voivat myös pienentyä. Esimerkiksi jos nykyiset konfliktit päättyvät ja seuraa pitkä rauhan kausi, monissa maissa saattaa tulla painetta leikata puolustusbudjetteja takaisin. Tällainen kehitys näkyisi suoraan puolustusalan yhtiöiden tilauksissa ja tuloksissa – ja siten rahastojen arvoissa laskupaineena. Sijoittaja altistuu siis vahvasti sille riskille, että poliittinen ilmasto muuttuu. On hyvä muistaa, että alalla on historiassa nähty pitkiäkin laskukausia: esim. 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa monen puolustusfirman liikevaihto laski kylmän sodan jälkeisen ”rauhan osingon” myötä. Sektori on syklinen pitkällä aikavälillä, ohjautuen maailman tapahtumista.
Arvostuskupla ja osakkeiden hintavaihtelut: Koska puolustussektorin osakkeet ovat viime aikoina nousseet voimakkaasti, on olemassa riski, että jotkut yhtiöt ovat käyneet kalliiksi suhteessa fundamentteihinsa. Jos odotukset esimerkiksi sodan pitkittymisestä eivät toteudukaan tai jos yhtiön kasvu ei yllä odotettuun, kurssit voivat tulla reippaasti alaspäin. Eräässä uudessa Eurooppa-painotteisessa puolustus-ETF:ssä oli julkaisun aikaan yli 20 % paino yhdessä yhtiössä (Rheinmetall), jonka P/E-arvostus oli kivunnut yli 100:n sen rakettimaisen kurssinousun myötä. Tällainen arvostustaso ei jätä paljoa marginaalia pettymyksille – jos vaikkapa Ukraina-sodassa päästäisiin aselepoon tai suurin tilauspiikki rauhoittuisi, voi kyseisen yhtiön kurssi notkahtaa merkittävästi ja rahasto kärsii siitä lyhyellä aikavälillä. Sijoittajan tuleekin varautua heiluntaan: puolustusalan rahastot voivat nousta jyrkästi mutta myös laskea nopeasti, kun uutiset ja markkinasentimentti muuttuvat.
Kapea sektori ja keskittymisriski: Vaikka rahasto hajauttaa useisiin yhtiöihin, on hyvä huomata, että kyse on silti yhdestä toimialasta. Toimiala itsessään voi joutua epäsuosioon tai yllättävien tapahtumien kohteeksi. Esimerkiksi mikäli jokin uusi teknologia mullistaisi sodankäynnin ja tekisi vanhat kalustoinvestoinnit osin turhiksi, voisi koko puolustusteollisuuden rakenteessa tapahtua myllerrys. Lisäksi tietyt rahastot ovat sisäisesti melko keskittyneitä: Eurooppaan rajatut rahastot painottavat väistämättä muutamaa isoa toimijaa (kuten todettiin, 2–3 suurinta yhtiötä voi muodostaa 30–40 % koko rahastosta). Tällöin hajautushyöty heikkenee jonkin verran verrattuna täysin tasapainotettuun salkkuun. Sijoittajan kannattaa tutkia rahaston sisällöstä, kuinka suuriin painoihin yksittäiset yhtiöt nousevat, ja pohtia onko tämä itselle ok. Mikäli ei, vaihtoehtona voi olla sijoittaa useampaan rahastoon rinnakkain tai valita globaali rahasto, jossa yksittäisen yhtiön paino ei korostu liikaa.
Eettiset ja vastuullisuusnäkökulmat: Ase- ja puolustusteollisuus herättää väistämättä eettistä pohdintaa. Joillekin sijoittajille ajatus sijoittaa asevarusteluun on vaikea, vaikka tuotto-odotus olisi hyvä. On totta, että monet vastuullisen sijoittamisen periaatteita korostavat tahot ovat sulkeneet pois esim. ydinaseita tai tiettyjä asetyyppejä valmistavat yhtiöt sijoitusuniversumistaan. Puolustusteollisuusrahastot eivät tyypillisesti noudata tällaisia poissulkuja, vaan ne sijoittavat alan kaikkiin keskeisiin toimijoihin riippumatta tuotteiden luonteesta. Sijoittajan onkin hyvä tiedostaa oma suhtautumisensa: on eri asia sijoittaa vaikkapa uusiin energiantuotantomuotoihin kuin asejärjestelmiin. Toisaalta on myös argumentteja puolustussijoitusten puolesta eettisesti – esimerkiksi ajatus, että demokraattisten maiden puolustuskyvyn tukeminen on moraalisesti perusteltua epävakaassa maailmassa. Nämä kysymykset ovat pitkälti arvopohjaisia, eikä niihin ole yhtä oikeaa vastausta. Tärkeää on, että et sijoita alalle vain voittojen toivossa ymmärtämättä mitä omistat: jokainen sijoittaja tekee henkilökohtaisen arvovalinnan hyväksyykö asealan salkkuunsa. Rahastot helpottavat sijoittamista, mutta eivät poista tätä perimmäistä päätöksentekoa.
Regulaatio ja sopimusriskit: Puolustusala on voimakkaasti säänneltyä. Kansainväliset sopimukset (asevalvontasopimukset, vientirajoitukset jne.) voivat vaikuttaa alan yritysten liiketoimintaan. Esimerkiksi jos vientilupia tiettyihin maihin rajoitetaan, jotkut yhtiöt menettävät kauppoja. Tai jos kansainvälinen ilmapiiri johtaa tietyn aseteknologian kieltämiseen, sitä valmistavat yritykset kärsivät. Nämä tekijät voivat olla vaikeasti ennakoitavissa. Rahasto sijoittaa laajasti, joten se todennäköisesti omistaa joitain yhtiöitä, joihin regulaatiomuutokset osuvat ja toisia, joille niistä voi olla jopa hyötyä (esim. jos ulkomainen kilpailija suljetaan markkinoilta sanktiolla, kotimainen toimija hyötyy). Kuitenkin sijoittajan on syytä seurata uutisia ja ymmärtää, että poliittiset päätökset voivat heilauttaa alaa.
Valuuttakurssit ja korkoympäristö: Useimmat puolustusteollisuusyritykset toimivat globaalisti ja esimerkiksi dollarimääräiset kaupat ovat yleisiä. Jos sijoitat euromääräiseen rahastoon, joka sisältää paljon dollarissa toimivia yrityksiä, valuuttakurssien vaihtelut (EUR/USD) vaikuttavat rahaston arvoon. Vahva euro suhteessa dollariin voi syödä tuottoa ja päinvastoin. Lisäksi puolustusteollisuus, kuten muutkin teollisuudenalat, reagoi korkotason muutoksiin: nousukaudella, jolloin korot nousevat, osa sijoittajista saattaa siirtää varojaan pois osakkeista velkakirjoihin, mikä voi vaikuttaa myös puolustusosakkeisiin. Korkeammat korot voivat myös tehdä valtioille kalliimmaksi rahoittaa jättimäisiä hankintoja velalla. Nämä makrotalouden tekijät eivät ole hallinnassasi, mutta on hyvä pitää ne mielessä riskikuvassa.

Lopuksi: jokaisen sijoittajan tulisi suhteuttaa puolustusteollisuusrahaston riski omaan salkkuunsa ja riskinsietokykyynsä. Jos esimerkiksi tämä sektori muodostaa vain pienen osan hyvin hajautetusta portfoliosta, yksittäisen teeman heilahtelut eivät heilauta koko varallisuuttasi kohtuuttomasti. Jos taas aiot panostaa isosti puolustusteollisuuteen, sinun tulee olla erityisen hyvin perillä yllä mainituista riskitekijöistä. Yleinen neuvo on sijoittaa vain sen verran, kuin olet valmis myös mahdollisesti häviämään, koska mikään sektori ei ole täysin varma – ei edes valtion tukema puolustusteollisuus.

Eettiset näkökulmat ja vastuullisuus

On syytä pysähtyä vielä hetkeksi pohtimaan puolustusteollisuuteen sijoittamisen eettisiä ulottuvuuksia, sillä ne kytkeytyvät osaltaan sekä riskeihin että sijoittajan henkilökohtaisiin arvoihin. Ase- ja sotateollisuus on perinteisesti ollut monelle tabu vastuullisessa sijoittamisessa. Useat instituutiot ja rahastoyhtiöt ovat vuosien ajan soveltaneet sijoituspolitiikkoja, joissa suljetaan pois esimerkiksi tiettyjen kansainvälisten sopimusten kieltämät aseet (kuten rypälepommit, kemialliset aseet) tai jopa laajemmin kaikki puolustusteollisuuden yritykset. Tämä tarkoitti, että vielä 2010-luvulla monista suosituista rahastoista (kuten ESG- tai vastuullisuusteemaisista indeksirahastoista) ei löytynyt lainkaan asevalmistajia.

Kuitenkin vuoden 2022 jälkeinen maailman tila on muuttanut keskustelua. On esitetty näkemyksiä, että puolustusteollisuuteen sijoittaminen voi tietyissä oloissa olla jopa vastuullista – argumenttina se, että vakaan ja rauhanomaisen yhteiskunnan turvaaminen edellyttää puolustuskykyä, ja että demokraattisten maiden asejärjestelmät toimivat viime kädessä rauhan ja turvallisuuden ylläpitäjinä. Esimerkiksi EU on keskustellut siitä, pitäisikö tietyt puolustushankkeet luokitella kestävän rahoituksen kriteereissä sallituiksi, mikä kertoo asenteiden muutoksesta.

Sijoittajan kannalta oleellista on tunnistaa, missä itse seisoo tässä keskustelussa. Jos koet epämukavaksi omistaa yrityksiä, jotka valmistavat aseita, ammuksia tai sotilasvarusteita, on täysin ymmärrettävää ja perusteltua olla sijoittamatta puolustusteollisuusrahastoihin. Markkinoilla on paljon muita rahastoja, jotka sulkevat tämän sektorin pois. Toisaalta, jos pidät tärkeänä olla osa globaalia puolustuksen vahvistamista tai puhtaasti näet alalla taloudellista potentiaalia ja pystyt hyväksymään sen osaksi sijoitussuunnitelmaasi, voit sijoittaa näihin rahastoihin ja samalla tarvittaessa suunnata muuta sijoitustoimintaasi vastuullisempiin kohteisiin tasapainottaaksesi.

Joka tapauksessa, eettiset kysymykset on hyvä käsitellä omassa mielessä avoimesti. Puolustusteollisuusrahastot tekevät sijoittamisesta helppoa, mutta ne eivät poista moraalista vastuuta – jokainen rahasto-osuuden omistaja on osaltaan mahdollistamassa kyseisten yhtiöiden rahoitusta. Tämä ei välttämättä ole ”hyvä” tai ”paha” asia, mutta sen tiedostaminen on osa kypsää sijoittamista.

Yhteenveto

Puolustusteollisuusrahastot ovat nousseet varteenotettaviksi sijoituskohteiksi viime vuosien mullistusten seurauksena. Ne tarjoavat sijoittajille mahdollisuuden hyötyä globaalisti kasvavista puolustusmenoista ja kehittyvästä sotilateknologiasta helposti yhden instrumentin kautta. Olemme tässä artikkelissa tarkastelleet, mitä nämä rahastot ovat, miksi ne ovat nyt suosittuja ja miten niihin voi sijoittaa. Olemme myös tuoneet esiin keskeisiä esimerkkejä rahastoista – sekä globaaleista että eurooppalaisista – ja nähneet konkreettisia lukuja, jotka osoittavat alan voimakkaan kasvun: useiden rahastojen tuotot ovat olleet viime aikoina huomattavan korkeita, ja uusia tuotteita tulee markkinoille tasaiseen tahtiin.

On selvää, että puolustusteollisuuteen sijoittaminen ei ole enää vain kapean piirin puuhaa, vaan siitä on tullut valtavirtaisempaa. Nordnetin kaltaiset toimijat raportoivat tuhansista omistajista tietyissä puolustus-ETF:issä, mikä kertoo piensijoittajienkin aktivoituneen. Samalla on tärkeää muistaa, että jokainen sijoitustrendi kantaa mukanaan sekä mahdollisuuksia että riskejä. Puolustusteollisuusrahastojen kohdalla mahdollisuudet liittyvät vahvaan rakenteelliseen kasvuun ja siihen, että valtioiden panostukset antavat alalle pitkää näkyvyyttä. Riskit taas kytkeytyvät politiikan arvaamattomuuteen, arvostustasojen vaihteluun ja eettisiin pohdintoihin.

Sijoittajan kannalta viisas lähestymistapa on tehdä huolellinen fact check jokaisesta harkitsemastaan rahastosta: lue rahaston taustatietoja, tutustu sen sisältöön ja kuluihin, vertaile vaihtoehtoja ja mieti, miten puolustussektori sopii omaan sijoitussuunnitelmaasi. Puolustusteollisuusrahasto voi toimia erinomaisena mausteena salkussa – tuoden hajautusta ja potentiaalista tuottoa – mutta harvoin on hyvä ajatus laittaa ”kaikkia munia samaan koriin”. Yleensä paras tulos saavutetaan, kun tämäkin teema on osa laajempaa, omia tavoitteitasi tukevaa salkkukokonaisuutta.

Lopuksi korostamme vielä, että sijoittamisessa tulee aina katsoa pidemmälle horisonttiin: tämän päivän kuuma ala voi huomenna kohdata vastatuulta. Puolustusteollisuuden näkymät ovat nyt suotuisat, mutta fiksu sijoittaja seuraa jatkossakin tarkasti maailman tapahtumia – ne kun määräävät tämän sektorin suunnan. Rahastojen kautta pääset kyllä nopeasti mukaan, mutta menestyäksesi sinun on myös pysyttävä ajan tasalla ja reagoitava tarvittaessa muutoksiin. Niin kauan kuin tiedät mitä teet, puolustusteollisuus rahasto voi ansaita paikkansa osana hyvin hajautettua ja harkittua sijoitussalkkua.

Disclaimer: Artikkelin sisältö on yleistä tietoa, eikä sitä tule tulkita sijoitusneuvoksi tai suositukseksi. Sijoituksiin liittyy aina riski – myös puolustusteollisuusrahastoissa. Historiallinen tuotto ei takaa tulevia tuottoja, ja on mahdollista, että sijoitettu pääoma pienenee. Ennen sijoituspäätöstä suositellaan tutustumaan huolellisesti rahaston virallisiin tietoihin (esimerkiksi avaintietoesitteeseen) ja harkitsemaan omaa riskinsietokykyä. Kirjoittaja ei vastaa mahdollisista sijoituspäätöksistäsi aiheutuvista tappioista.