ESG rahastot arvostelussa – vastuullinen sijoittaminen käytännössä

Vastuullinen sijoittaminen on noussut suursuosioon sijoitusmaailmassa. Yhä useampi sijoittaja haluaa saavuttaa taloudellisia tuottoja kestävä sijoittaminen mielessään, eli ohjata rahansa kohteisiin, jotka tekevät hyvää ympäristölle ja yhteiskunnalle. Termi ESG rahasto viittaa sijoitusrahastoon, joka sijoittaa kohteisiin ESG-kriteerit huomioiden. ESG tulee sanoista Environmental, Social, Governance – suomeksi ympäristö, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa. Samaa aihepiiriä kuvaavat myös käsitteet vastuullinen sijoittaminen, eettinen sijoittaminen ja kestävä sijoittaminen, joilla kaikilla viitataan sijoittamiseen, missä huomioidaan muutakin kuin vain taloudellinen tuotto.

Tässä syväluotaavassa arvosteluartikkelissa perehdymme ESG-sijoittamiseen ja ESG rahastot-ilmiöön perinpohjaisesti. Selvitämme, mitä ESG tarkalleen ottaen tarkoittaa, millaisia ESG-kriteerejä on olemassa ja miten ESG-luokitukset toimivat. Käymme läpi ESG-rahastojen hyödyt sekä niihin liittyvät haasteet ja kritiikin, unohtamatta konkreettisia esimerkkejä. Lopuksi annamme vinkkejä, miten aloitteleva sijoittaja pääsee mukaan ESG-sijoittamiseen. Tarkoituksena on tarjota kattava kuva vastuullisesta sijoittamisesta – sekä sen lupauksista että realiteeteista.

Mitä ESG tarkoittaa? Ympäristö, sosiaalinen vastuu ja hallintotapa

ESG tarkoittaa kolmea osa-aluetta, joita sijoittajat tarkastelevat vastuullisuutta arvioidessaan: ympäristö (Environmental), sosiaalinen vastuu (Social) ja hallintotapa (Governance). Nämä tunnetaan yhteisesti myös nimellä ESG-kriteerit, ja ne muodostavat viitekehyksen, jonka avulla yritysten ja sijoituskohteiden vastuullisuutta mitataan. Alla on lyhyt erittely kustakin ESG-osa-alueesta:

• Environmental (Ympäristö): Tähän kuuluvat ympäristöasiat, kuten ilmastonmuutoksen torjunta, hiilijalanjäljen pienentäminen, luonnon monimuotoisuuden suojelu ja esimerkiksi haitallisten päästöjen sekä saastuttamisen vähentäminen. Sijoittajaa kiinnostaa, kuinka ympäristöystävällistä yhtiön toiminta on – käytetäänkö uusiutuvaa energiaa, pyritäänkö energiatehokkuuteen, ja miten yhtiö huolehtii ympäristövaikutustensa minimoinnista.
• Social (Sosiaalinen vastuu): Tällä tarkoitetaan yhteiskunnallista ja sosiaalista vastuullisuutta. Yrityksen tulee huolehtia työntekijöidensä oikeuksista ja hyvinvoinnista, edistää tasa-arvoa ja monimuotoisuutta sekä kunnioittaa ihmisoikeuksia toiminnassaan ja hankintaketjuissaan. Myös asiakastyytyväisyys, tuoteturvallisuus ja vaikutus paikallisyhteisöihin kuuluvat sosiaalisen vastuun piiriin. Sijoittaja arvioi esimerkiksi, onko yhtiöllä eettiset työolot, maksaako se reilua palkkaa ja välttääkö se yhteistyötä epäeettisten kumppanien kanssa.
• Governance (Hyvä hallintotapa): Hallintotapaan liittyvät yrityksen johtamis- ja hallinnointikäytännöt. Keskeisiä teemoja ovat läpinäkyvyys, korruption ja lahjonnan vastaiset toimet, johdon palkitsemisjärjestelmät, verojen maksun vastuullisuus sekä osakkeenomistajien oikeuksien kunnioittaminen. Hyvä hallintotapa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yrityksen hallinto on avointa, johdon ja hallituksen toiminta on eettistä, ja yhtiössä noudatetaan lakeja sekä parhaita käytäntöjä. Sijoittajalle hyvä hallintotapa merkitsee pienempää riskiä skandaaleihin tai väärinkäytöksiin.

ESG-kriteerit antavat sijoittajille työkalun arvioida yrityksiä ja rahastoja vastuullisuuden näkökulmasta. Jokainen yritys tai liikkeeseen laskettava arvopaperi voidaan pisteyttää sen mukaan, kuinka hyvin se suoriutuu näillä kolmella osa-alueella. Näin muodostuu ESG-luokitus, jonka avulla voidaan vertailla esimerkiksi kahden yhtiön vastuullisuutta keskenään. On hyvä ymmärtää, että ESG-kriteereitä on lukuisia ja ne kattavat laajan kirjon mittareita hiilipäästöistä henkilöstöpolitiikkaan. Kaikki osa-alueet vaikuttavat kokonaisarvioon. Monilla riippumattomilla tahoilla on omat ESG-luokitusjärjestelmänsä: yritykset voivat saada esimerkiksi arvosanan tai luokituksen (kuten AAA–CCC tai pisteluvun) kansainvälisiltä arvioijilta sen perusteella, kuinka vastuullisesti ne toimivat. Mitä parempi ESG-luokitus, sitä vastuullisemmaksi yhtiö tai rahasto on arvioitu.

Vastuullinen, kestävä ja eettinen sijoittaminen – eri termit, sama idea

ESG-sijoittaminen tunnetaan suomeksi monilla nimillä. Vastuullinen sijoittaminen on yleistermi, jolla viitataan siihen, että sijoituspäätöksissä huomioidaan ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviä tekijöitä taloudellisten seikkojen ohella. Myös termi kestävä sijoittaminen on käytössä; se painottui erityisesti sen jälkeen kun EU:n kestävän rahoituksen sääntely astui voimaan vuonna 2021. Kestävä sijoittaminen alleviivaa sitä, että sijoituskohteet pyritään valitsemaan siten, että ne edistävät kestävän kehityksen tavoitteita – esimerkiksi vähentävät ilmastopäästöjä tai tukevat yhteiskunnallista hyvinvointia.

Eettinen sijoittaminen puolestaan on hieman vanhempi käsite, joka korostaa sijoittajan omia arvoja ja moraalia sijoitusvalinnoissa. Eettisessä sijoittamisessa sijoittaja saattaa rajata pois toimialoja tai yhtiöitä, jotka ovat hänen arvomaailmansa vastaisia (esimerkiksi tupakkayhtiöt, asevalmistajat tai yhtiöt, joilla on huono maine ympäristörikkomuksissa). Eettinen sijoittaminen on ikään kuin vastuullisen sijoittamisen esi-isä: historiallisesti monet uskonnolliset yhteisöt ja säätiöt sovelsivat eettistä sijoittamista välttämällä ”paheellisiksi” katsottuja sijoituskohteita. Nykypäivänä vastuullinen sijoittaminen ja ESG-sijoittaminen kattavat eettisen sijoittamisen periaatteet, mutta menevät usein pidemmälle. Pelkän poissulkemisen sijaan ESG-lähestymistapa sisältää myös aktiivisen tarkastelun siitä, mitkä yritykset ovat alansa vastuullisimpia ja miten sijoittamalla voidaan edistää positiivista muutosta.

Kaikki nämä termit – vastuullinen, kestävä ja eettinen sijoittaminen – viittaavat pohjimmiltaan samaan ideaan: sijoitustoimintaan, joka huomioi muutakin kuin tuoton. Käytännössä niitä käytetään usein rinnan. Esimerkiksi mediassa voidaan puhua ”vastuullisista rahastoista”, kun tarkoitetaan ESG-periaatteilla toimivia sijoitusrahastoja. Olennaista on ymmärtää, että tarkkaa rajaa näiden käsitteiden välillä ei ole, ja usein ne kulkevat käsi kädessä. Sijoittajalle tärkeintä onkin hahmottaa omat arvonsa ja tavoitteensa – olipa termi mikä tahansa, sijoituskohteita löytyy joka makuun: ympäristöteemaisista kestävä sijoittaminen -rahastoista tiukan eettisiin, tiettyjä toimialoja vältteleviin rahastoihin.

Mitä ovat ESG-rahastot?

ESG-rahastot (eli ESG sijoittaminen rahastojen kautta) ovat sijoitusrahastoja tai pörssinoteerattuja rahastoja, jotka ottavat sijoituskohteiden valinnassa huomioon edellä mainitut ESG-kriteerit. Toisin sanoen ESG-rahasto sijoittaa vain sellaisiin yrityksiin, yhtiöihin tai velkakirjoihin, jotka täyttävät rahaston ennalta määrittelemät vastuullisuuskriteerit. Tällainen rahasto pyrkii rakentamaan salkkunsa siten, että sen omistamat yritykset toimivat ympäristön kannalta kestävämmin, huolehtivat yhteiskunnallisista velvoitteistaan ja noudattavat hyvää hallintotapaa. ESG rahastot voivat olla osakerahastoja (sijoittaen yhtiöiden osakkeisiin), korkorahastoja (yritysten tai valtioiden joukkolainoihin) tai yhdistelmärahastoja (sekä osakkeisiin että korkoinstrumentteihin).

ESG-rahaston toiminta voi perustua erilaisiin lähestymistapoihin. Moni rahasto esimerkiksi sulkee pois tietyt toimialat, kuten fossiilisiin polttoaineisiin tai tupakkatuotteisiin liittyvät yritykset, jotta rahaston varoja ei kanavoida ympäristölle tai yhteiskunnalle haitalliseen liiketoimintaan. Toiset rahastot taas soveltavat ”parhaat yhtiöt” -periaatetta (best-in-class), eli ne sijoittavat kutakin toimialaa tarkastellen sen vastuullisimpiin yrityksiin – vaikka toimialalla olisi ongelmia, poimitaan sieltä ne yhtiöt, jotka ovat pisimmällä kestävissä käytännöissä. Lisäksi on rahastoja, jotka integroivat ESG-analyysin laajasti kaikkeen sijoituspäätöksentekoonsa: rahaston salkunhoitajat arvioivat jokaisen potentiaalisen sijoituskohteen sekä perinteisin taloudellisin mittarein että ESG-näkökulmasta. Esimerkiksi rahaston analyytikot tutkivat yhtiöiden ympäristöraportit, työntekijäkäytännöt ja hallintorakenteet ennen kuin päättävät sijoittaa. Suurilla varainhoitajilla onkin usein omat ESG-tiiminsä – kuten ESG-sijoittaminen on kasvanut, on kehitetty erikoistunutta osaamista, jotta vastuullisuustiedot osataan hyödyntää sijoituksissa.

On syytä huomata, että ESG-rahasto ei ole virallinen rahastotyyppi sinänsä, vaan pikemminkin ominaisuus tai strategia, jonka rahasto voi omaksua. Nykyään hyvin monet perinteisetkin rahastot ovat alkaneet huomioida vastuullisuusnäkökulmia toiminnassaan. Useat suomalaiset ja kansainväliset rahastoyhtiöt kertovat integroineensa ESG-käytännöt osaksi sijoitusprosessejaan. Tämä tarkoittaa, ettei rahaston nimessä välttämättä lue ”vastuullinen” tai ”ESG”, vaikka se tosiasiassa noudattaisi vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Toisaalta markkinoilla on myös aivan erityisiä teemarahastoja, jotka on nimetty selkeästi kestävän kehityksen teeman mukaan – esimerkiksi ilmastonmuutosta torjuviin ratkaisuihin keskittyviä rahastoja tai vaikkapa eettinen sijoittaminen -rahastoja, jotka seuraavat jotakin arvopohjaista sääntöä.

ESG-rahastojen tunnistaminen: Sijoittajalle on nykyisin helpompaa tunnistaa ESG-rahastoja kuin ennen, kiitos kasvaneen läpinäkyvyyden. Rahastojen esitteissä ja tiedoissa kerrotaan yleensä, miten ne suhtautuvat vastuullisuuteen. EU on asettanut vaatimuksia, että rahastojen on luokiteltava itsensä sen perusteella, miten ne huomioivat kestävyystekijät (tästä lisää seuraavassa kappaleessa). Näin sijoittaja voi vertailla, onko rahasto niin sanotusti vaaleanvihreä (edistää joitain ESG-näkökohtia) vai tummanvihreä (asettaa kestävän tavoitteen toiminnan ytimeen). Myös erilaiset riippumattomat arvioijat, kuten Morningstar, julkaisivat rahastojen sustainability rating -luokituksia, jotka antavat vihjeitä rahaston omistusten vastuullisuudesta. Käytännössä ESG-rahasto löytyy usein rahaston nimessä olevasta merkinnästä (esim. ”Sustainable”, ”Vastuullinen” tai ”ESG”) tai rahastotyypin selosteesta.

ESG-sijoittaminen käytännössä: strategiat ja toimintatavat

Vastuullisen sijoittamisen voi toteuttaa monella eri tavalla. Kaikki ESG-rahastot eivät toimi samalla kaavalla, vaan ESG-sijoittamisessa on useita strategioita. Seuraavassa on keskeisiä lähestymistapoja, joita ESG-rahastot ja vastuulliset sijoittajat yleensä käyttävät – usein yhdistellen useampaa strategiaa:

• ESG-integraatio: Tämä strategia tarkoittaa, että ESG-kriteerit sisällytetään osaksi kaikkia sijoituspäätöksiä. Sijoittaja tai rahastonhoitaja arvioi jokaisen potentiaalisen sijoituskohteen myös vastuullisuusnäkökohtien kautta. ESG-integraatio ei välttämättä sulje mitään toimialoja automaattisesti pois, vaan pikemminkin lisää ylimääräisen analyysikerroksen: esimerkiksi yrityksen riskejä ja mahdollisuuksia arvioitaessa huomioidaan ympäristö- ja yhteiskuntatekijät (kuten ilmastoriskit tai työntekijöiden hyvinvointi), jotka voivat vaikuttaa pitkän aikavälin tuottoihin.
• Poissulkeminen (eettinen seulonta): Poissulkevassa strategiassa rahasto rajaa sijoitustensa ulkopuolelle tietyt toimialat, tuotteet tai yritykset, jotka eivät täytä sen eettisiä tai vastuullisia kriteerejä. Yleisiä poissuljettuja kohteita ovat esimerkiksi tupakka-, alkoholi- ja asevalmistusteollisuus, fossiilisia polttoaineita tuottavat yhtiöt, uhkapeliala tai ympäristöä voimakkaasti vahingoittavat toimijat. Poissulkeminen on suoraviivainen tapa varmistaa, ettei sijoittajan rahoja käytetä hänen arvojensa vastaisesti. Monet eettinen sijoittaminen -rahastot toimivat juuri näin: ne välttävät ”epäeettiset” kohteet.
• Best-in-Class (parhaiden suosiminen): Tässä lähestymistavassa rahasto tai sijoittaja sijoittaa kuhunkin sektoriin tai toimialaan vain sen vastuullisimpiin yrityksiin. Ideana on palkita alan edelläkävijöitä: esimerkiksi energiasektorilta salkkuun valitaan yhtiöt, joilla on alhaisin päästötaso tai kunnianhimoisimmat ilmastotavoitteet, sen sijaan että koko sektori suljettaisiin pois. Best-in-class kannustaa yrityksiä kilpailemaan keskenään paremmilla ESG-suorituksilla saadakseen sijoittajien suosion.
• Teemasijoittaminen: Teemasijoittaminen keskittyy tiettyyn kestävän kehityksen osa-alueeseen tai aihepiiriin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi uusiutuvan energian rahastot, joissa keskitytään aurinko- ja tuulivoimayhtiöihin, tai vaikkapa sosiaalisen vaikutuksen rahastot, jotka sijoittavat yrityksiin ratkomaan esimerkiksi terveydenhuollon tai koulutuksen haasteita. Myös kestävä sijoittaminen -termi tulee usein esiin teemarahastoissa – esimerkiksi ”Kestävä tulevaisuus” -rahasto saattaa sijoittaa laajasti yrityksiin, jotka edistävät YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.
• Aktiivinen omistajuus ja vaikuttaminen: Kaikki vastuullinen sijoittaminen ei tapahdu vain osto- ja myyntipäätöksillä. Aktiivinen omistajuus tarkoittaa, että sijoittaja käyttää omistajan ääntään edistääkseen vastuullisuutta yrityksissä, joihin on sijoittanut. Rahasto voi esimerkiksi äänestää yhtiökokouksissa vastuullisuusasioihin liittyvien päätösten puolesta, käydä vuoropuhelua yritysjohdon kanssa tai liittyä sijoittajaliittoihin (kuten Climate Action 100+), jotka painostavat yrityksiä parantamaan suoriutumistaan ESG-asioissa. Moni ESG-rahasto raportoi sijoittajilleen, miten se on käyttänyt äänivaltaa tai käynyt keskusteluja yritysten kanssa vastuullisuusasioista.
• Vaikuttavuussijoittaminen: Tämä on strategia, jossa haetaan paitsi taloudellista tuottoa myös mitattavaa yhteiskunnallista tai ympäristöllistä hyötyä. Esimerkkinä vaikuttavuussijoittamisesta on rahasto, joka sijoittaa kehittyvien maiden mikrorahoitukseen, uusiin ympäristöinnovaatiotehtaisiin tai vaikkapa rakennuttaa edullisia vuokra-asuntoja vähävaraisille – ja mittaa konkreettisesti, kuinka monta ihmistä rahoituksella autetaan tai kuinka paljon päästöjä vältetään. Vaikuttavuussijoittaminen on vastuullisen sijoittamisen ytimessä silloin, kun halutaan suoraan saada aikaan positiivisia muutoksia kohteissa, ei vain poimia valmiiksi hyviä yrityksiä salkkuun.

Jokainen ESG-rahasto käyttää yhtä tai useampaa näistä lähestymistavoista. Esimerkiksi tyypillinen ESG-rahastosaattaa sekä sulkea pois tietyt syntialat että integroida ESG-pisteytykset osaksi sijoitusprosessiaan. Sijoittajan kannattaakin perehtyä rahaston strategiaan: ESG-sijoittaminen ei ole yhden muotin mukaista, vaan rahastojen välillä voi olla isoja eroja siinä, mitä ne käytännössä tekevät vastuullisuuden eteen.

ESG-luokitukset ja sääntely – miten vastuullisuutta mitataan?

Kun puhutaan ESG:stä, nousee esiin kysymys: kuka määrittelee, mikä on tarpeeksi vastuullista? ESG-luokitus on työkalu, jolla pyritään antamaan objektiivinen arvio sijoituskohteiden vastuullisuudesta. Sekä yksittäiset yritykset että rahastot saattavat saada ESG-luokituksia eri arviointiyhtiöiltä. Esimerkiksi kansainvälisesti tunnettu MSCI ESG -luokitus antaa yhtiöille arvosanan välillä AAA (johtava vastuullisuudessa) ja CCC (jälkeenjäänyt vastuullisuudessa) analysoimalla satoja datapisteitä ympäristöstä, sosiaalisesta vastuusta ja hallintotavasta. Vastaavasti Sustainalytics ja Morningstar luokittelevat rahastoja tähtiluokituksin sen perusteella, miten niiden sisältämien yritysten vastuullisuus sijoittuu suhteessa vertailuryhmään. ESG-luokitukset auttavat sijoittajia hahmottamaan nopeasti, onko yritys tai rahasto toisten arvioitsijoiden mielestä kestävä valinta.

On kuitenkin hyvä ymmärtää, että täydellistä yhteismitallisuutta ei vielä ole – eri luokittajien arviot samasta yrityksestä voivat poiketa toisistaan, koska painotukset ja menetelmät vaihtelevat. Yksi luokittaja saattaa antaa suurimman painon ilmastopolitiikalle, toinen korostaa työntekijäoloja. Siksi sijoittajan on viisasta käyttää ESG-luokituksia suuntaa-antavina työkaluina eikä absoluuttisena totuutena. ESG luokitus on eräänlainen kompassi, mutta sijoittajan kannattaa silti katsoa karttaa (eli perehtyä tarkemmin yrityksen tai rahaston toimintaan) ennen päätöstä. Positiivista on, että yritykset raportoivat vastuullisuudestaan aiempaa enemmän ja yhtenäisemmin – mm. EU:n uudet raportointistandardit (kuten CSRD-direktiivi) vaativat suurilta yrityksiltä tarkkoja kestävyysselvityksiä, mikä parantaa datan laatua ESG-arvioiden pohjalla.

EU-sääntely ja rahastojen luokittelu: Euroopan unionin alueella vastuullisen sijoittamisen kenttää on pyritty selkeyttämään sääntelyn avulla. Vuonna 2021 voimaan tuli SFDR-asetus (Sustainable Finance Disclosure Regulation), joka velvoittaa rahastoja ja muita rahoitustuotteita kertomaan, miten ne huomioivat kestävyystekijät. Tämän myötä rahastot jaettiin kolmeen kategoriaan:

• Artikla 6 -rahastot: Nämä ovat rahastoja, jotka eivät erityisesti huomioi kestävyysnäkökohtia sijoitusprosesseissaan. Käytännössä valtaosa perinteisistä rahastoista kuului aiemmin tähän kategoriaan. Artikla 6 ei tarkoita, että rahasto sijoittaisi automaattisesti epäeettisesti – se vain ei ole ottanut erityistä kestävän sijoittamisen tavoitetta tai ominaisuutta käyttöön.
• Artikla 8 -rahastot (”vaaleanvihreät”): Tähän luokkaan kuuluvat rahastot, jotka edistävät ympäristöön tai yhteiskuntaan liittyviä erityispiirteitä sijoitustoiminnassaan. Se tarkoittaa, että rahasto esimerkiksi huomioi ESG-kriteerejä ja mainostaa itseään vastuullisempana vaihtoehtona, vaikkei sen tavoite olisikaan yksinomaan kestävän vaikutuksen aikaansaaminen. Artikla 8 -rahasto voi esimerkiksi sulkea pois tietyt pahimmat toimijat ja suosia vastuullisempia yhtiöitä, mutta sen päätavoite on silti tuoton tekeminen markkinoilla perinteiseen tapaan. Suuri osa markkinoiden ESG-rahastoista sijoittuu tähän luokkaan.
• Artikla 9 -rahastot (”tummanvihreät”): Nämä ovat kaikkein kunnianhimoisimpia kestävän sijoittamisen rahastoja. Artikla 9 -rahastoilla on kestävä sijoitustavoite – toisin sanoen ne tavoittelevat konkreettisesti jotain kestävyyteen liittyvää hyötyä. Esimerkiksi rahasto saattaa tavoitella hiilipäästöjen vähentämistä investoimalla vain uusiutuvaan energiaan, tai edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta sijoittamalla yrityksiin, jotka tuottavat kehitysmaihin terveyspalveluita. Artikla 9 -rahastoissa vastuullisuus on sisäänrakennettu rahaston ytimeen. Ne raportoivat tarkasti tavoitteistaan ja tuloksistaan kestävyyden saralla.

Tämä EU-luokittelu on tuonut lisää läpinäkyvyyttä markkinoille. Sijoittaja voi nopeasti saada kuvan rahaston profiilista: onko kyse vain perustason vastuullisuuden huomioimisesta, vai onko rahastolla selkeä vihreä tai yhteiskunnallinen missio. On myös huomionarvoista, että sääntely pakottaa rahastot sanojensa mittaisiksi – rahasto ei voi kutsua itseään kestäväksi, jollei se täytä asetettuja kriteerejä. Tämä hillitsee viherpesua (greenwashing) ainakin jossain määrin, sillä viranomaiset ja sijoittajat seuraavat tarkasti, etteivät rahastojen ESG-väittämät ole harhaanjohtavia.

Miksi sijoittaa ESG-rahastoihin?

ESG-rahastojen suosio ei ole pelkkää hyväntekeväisyyshenkeä tai trendien perässä juoksemista – niihin sijoittamiselle on useita perusteltuja syitä. Seuraavassa on keskeisiä hyötyjä ja motivaatiotekijöitä, miksi sijoittajat valitsevat ESG-rahastoja perinteisten sijoitustuotteiden sijaan:

• Omat arvot ja vaikutusmahdollisuus: Monille sijoittajille tärkein syy on henkinen. Vastuullinen sijoittaminenantaa mahdollisuuden laittaa rahat töihin sellaisten asioiden puolesta, joihin uskoo. ESG-rahastoon sijoittaminen voi tarjota tyytyväisyyttä siitä, että on mukana rahoittamassa esimerkiksi puhtaampaa energiaa, parempia työoloja tai vastuullisempaa yritystoimintaa globaalisti. Vaikka yksittäisen sijoittajan panos olisi pieni, kollektiivisesti vastuullisilla valinnoilla on vaikutusta: mitä useampi meistä ohjaa pääomiaan kestäviin kohteisiin, sitä enemmän yritykset ja markkinat kiinnittävät huomiota vastuullisuuteen. Sijoittamalla ESG-rahastoon voit siis tuntea osallistuvasi positiiviseen muutokseen – tekemällä hyvää samalla kun tavoittelet taloudellista tuottoa.
• Riskienhallinta ja vakaat tuotot: ESG:n voidaan nähdä myös sijoitusstrategiana riskien vähentämiseksi. Yritykset, jotka laiminlyövät ympäristövastuunsa tai sosiaalisen vastuunsa, saattavat kohdata suuria skandaaleja, sakkoja tai mainehaittoja. Esimerkiksi ympäristöonnettomuus tai lapsityövoimaskandaali voi romahduttaa osakekurssin nopeasti. ESG-rahastot pyrkivät välttämään tällaisia yhtiöitä, joten salkusta karsitaan pois toimijoita, joilla on kohonnut kestävyysriski. Usein hyvin ESG-asioita hoitavat firmat ovat myös muuten hallinnoiltaan laadukkaita ja pitkäjänteisiä. Tutkimusten mukaan vastuullinen sijoittaminen ei heikennä tuottoja – päinvastoin, ESG:n huomioiminen voi parantaa pitkän aikavälin riskikorjattua tuottoa. Yhtiöt, jotka minimoivat ympäristöhaitat ja pitävät huolta työntekijöistään, voivat olla kilpailukykyisempiä ja sopeutumiskykyisempiä tulevaisuuden haasteisiin.
• Ei tarvitse tinkiä tuotosta: Vielä jokin aika sitten vallitsi käsitys, että kestävä sijoittaminen tarkoittaa tuotoista luopumista hyvän asian puolesta. Nykyään tuo myytti on murtumassa. Useat vastuulliset rahastot ovat tuottaneet kilpailukykyisesti perinteisiin rahastoihin verrattuna. Sijoitusrahastojen vertailuissa ESG-rahastot pärjäävät usein vähintään yhtä hyvin, joskus paremminkin, etenkin vakaissa markkinaoloissa. Esimerkiksi teknologiasektorin megatrendejä hyödyntävät kestävän kehityksen rahastot ovat voineet hyötyä vihreän teknologian kasvusta. Toki jokainen rahasto on yksilö – vastuullisuus ei automaattisesti tee rahastosta menestyjää, mutta se ei myöskään ole este menestykselle. Voidaankin sanoa, että ESG-sijoittamisessa on mahdollista ”saada sekä kakku että syödä se”: sijoittaja voi tavoitella hyvää tuottoa ja samalla tukea vastuullisia kohteita.
• Markkinoiden megatrendi: Vastuullisuus on megatrendi, joka ei näytä laantumisen merkkejä. Globaaleissa mittakaavoissa ESG-sijoituksiin on virrannut valtavasti pääomia. Arvioiden mukaan vastuullisesti sijoitettujen varojen määrä lasketaan jo kymmenissä biljoonissa dollareissa maailmanlaajuisesti, ja osuus kaikista sijoitusvaroista kasvaa vuosi vuodelta. Tämä tarkoittaa, että yritykset jotka panostavat kestävyyteen, saavat helpommin rahoitusta ja niiden arvostustasot voivat hyötyä vastuullisuusmaineesta. Sijoittamalla ESG-rahastoon olet mukana tässä isossa rakenteellisessa muutoksessa, jossa raha liikkuu kohti kestävämpää taloutta. Pitkällä tähtäimellä voi olettaa, että lainsäädäntö, kuluttajien asenteet ja teknologinen kehitys suosivat vastuullisia liiketoimintamalleja. ESG-sijoittaja ratsastaa tämän murroksen aallonharjalla.
• Välttää epäeettisiä sijoituksia: Yksinkertaisesti, monet eivät halua rikastua toisten kärsimyksellä tai planeetan tuhoutumisella. ESG-rahasto varmistaa, että et sijoita yrityksiin, jotka pahimmillaan rikkovat ihmisoikeuksia, tuhoavat ympäristöä tai toimivat kyseenalaisin hallintotavoin. Tämä on monelle sijoittajalle jo itsessään riittävä peruste: voi nukkua yönsä paremmin, kun tietää ettei oma sijoitussalkku ole mukana rahoittamassa esimerkiksi lapsityövoimaa hyödyntävää tehdasta tai sademetsän hakkuita. Samalla ESG-rahaston kautta voit edistää kestävää kehitystä – monet vastuulliset rahastot sijoittavat juuri niihin ratkaisuihin, jotka auttavat meitä siirtymään puhtaampaan ja reilumpaan maailmaan (esim. uusiutuva energia, kiertotalous, terveyspalvelut kehittyvissä maissa).

Yhteenvetona: ESG-rahastoihin sijoittaminen tarjoaa mahdollisuuden yhdistää arvopohjaiset tavoitteet ja taloudellinen etu. Se ei tarkoita automaattista ylituottoa tai riskittömyyttä, mutta hyvin hajautetulla vastuullisella salkulla voi tavoitella kilpailukykyistä tuottoa siinä missä perinteisilläkin sijoituksilla – kuitenkin niin, että samalla on mukana rakentamassa parempaa huomista.

Haasteet ja kritiikki: viherpesu ja muita kompastuskiviä

Vaikka ESG-sijoittaminen ja ESG-rahastot kuulostavat konseptina pelkästään positiiviselta, on tärkeää olla tietoinen myös niihin liittyvästä kritiikistä ja haasteista. Aivan viime vuosina on käyty paljon keskustelua siitä, onko ESG sittenkään lunastanut kaikki lupauksensa ja miten mahdollisia ongelmia tulisi ratkoa. Seuraavassa muutamia keskeisiä kriittisiä näkökulmia:

• Greenwashing (viherpesu): Ehkä eniten huomiota saanut kritiikin aihe on viherpesu, eli se, että yritys tai rahasto antaa itsestään vihreämmän ja vastuullisemman kuvan kuin mitä todellisuus on. Joissain tapauksissa ESG-leimaon voinut tuudittaa sijoittajia uskomaan, että kohde on haitaton tai jopa hyödyllinen yhteiskunnalle ja ympäristölle, vaikka taustalla ongelmat jatkuisivat entiseen tapaan. Oikeilla sanavalinnoilla, kauniilla markkinointimateriaaleilla ja sertifikaateilla ei sinänsä taata konkreettisia tekoja. Esimerkiksi ympäristöpuolella tätä on nähty pitkään: yritys saattaa mainostaa vihreitä aloitteitaan näkyvästi, mutta samaan aikaan sen liiketoiminnan ydin voi aiheuttaa merkittävää päästökuormaa – tämä on viherpesun ydin. Vastaavasti ”S” (Social) ja ”G” (Governance) -osa-alueilla voi esiintyä vastaavaa ”huuhtelua”: kauniit periaatejulistukset yhteiskuntavastuusta eivät auta, jos työoloissa tai hallintokäytännöissä ei tapahdu todellista parannusta. Sijoittajan onkin syytä olla terveesti skeptinen: pelkkä ESG-merkintä rahaston nimessä ei takaa, että sen jokainen omistus on mallikelpoinen. On aina hyvä kurkata kulissien taakse – tutkia rahaston sisältöä ja käytäntöjä – varmistaakseen, että vastuullisuus on aitoa eikä vain päälle liimattua markkinointia.
• Selkeiden standardien puute (ainakin aiemmin): ESG-kenttä on ollut kuin villi länsi ennen viime vuosien sääntelyharppausta. Vielä 2010-luvulla ei ollut yhtenäisiä sääntöjä sille, kuka saa kutsua rahastoaan ”vastuulliseksi” tai millä perusteella yritys julistetaan ESG-huipuksi. Tämä johti tilanteisiin, joissa jopa kyseenalaisia sijoituskohteita markkinoitiin kestävän kehityksen nimissä. Esimerkiksi jotkut rahastot saattoivat mainostaa itseään vastuullisina samalla, kun niiden salkussa oli huomattaviakin omistuksia saastuttavilla aloilla – perustellen ehkä, että kyseiset yritykset olivat alansa parhaimmistoa tai parantamassa tapaansa. Ilman standardeja raja vastuullisen ja ei-vastuullisen välillä oli häilyvä. Nyt tilanne on paranemassa sääntelyn (kuten SFDR:n ja EU-taksonomian) kautta, mutta aivan kaikkia ongelmia se ei ratkaise. ESG-luokitusten metodologian heikkoudet ovat yhä keskustelussa: eri arvioijilla on eri mittarit, ja painotukset voivat olla subjektiivisia. Yksi kriittinen havainto on ollut, että ennen sääntelyä jotkut ESG-rahastot antoivat ”sertifikaatteja” yrityksille, jotka olivat jo valmiiksi kannattavia ja isoja – toisin sanoen ESG saattoi ehkä liioitella joidenkin suosikkiosakkeiden hyviä puolia, mikä johti niiden arvostuksen nousuun entisestään ilman että reaalimaailman kestävyys olisi dramaattisesti kohentunut.
• Vaikutus oikeaan maailmaan kyseenalaistettu: Jotkut kriitikot huomauttavat, että ESG-sijoittaminen sinänsä ei välttämättä ratkaise esimerkiksi ilmastokriisiä tai sosiaalisia ongelmia. ESG-rahastot usein sijoittavat yhtiöihin, jotka jo ovat hyviä, sen sijaan että rahoittaisivat muutoshankkeita huonommilla aloilla. Toisin sanoen, jos ESG-rahasto myy pois öljy-yhtiön osakkeet, ne ostaa joku toinen sijoittaja – öljy-yhtiö itse jatkaa toimintaansa, ellei reaalitaloudessa tapahdu muutosta. Siksi voidaan kysyä: edistääkö ESG-sijoittaminen konkreettisia tekoja vai vain allokoi pääomia uudelleen ”puhtaammille” firmoille? Vastaus ei ole mustavalkoinen. Kriitikoiden mielestä riskinä on, että sijoittajat tyytyvät rastittamaan ”vastuullinen” ruudun kuvittelemattaan, että ovat tehneet tarpeeksi, kun samalla isot systeemiset ongelmat vaatisivat poliittisia päätöksiä ja lainsäädäntöä. ESG-sijoittaminen voi siis saada aikaan tietynlaista hyvän olon tunnetta (ns. impact washing), vaikka reaalimaailman vaikutus olisi rajallinen. Toisaalta puolustajat huomauttavat, että ESG on saanut ainakin yritykset raportoimaan ja seuraamaan vastuullisuusasioita paljon aiempaa enemmän, mikä on ensimmäinen askel muutokseen.
• Tuotto vs. tarkoitus – jännite säilyy: ESG-rahastokin on yleensä liiketoimintaa ja tavoittelee tuottoa sijoittajilleen. Siksi voidaan nähdä jännite: onko voitonteko kuitenkin ”ykkösasia”, kuten eräs kolumni otsikoi, ja vastuullisuus siihen liitettynä vain keino saavuttaa parempaa mainetta ja näin parempaa tuottoa? Vai onko tarkoitus aidosti muuttaa maailmaa? Käytännössä ESG-rahastojen hoitajat luonnollisesti pyrkivät molempiin: tuotto ja vaikutus eivät ole toisiaan poissulkevia. Silti, on tapauksia joissa rahastonhoitaja joutuu puntaroimaan, pitääkö huonommin ESG-kriteerit täyttävä huippuyhtiö salkussa vai luopuako siitä periaatteesta – ja nämä päätökset voivat olla vaikeita. Sijoittajan on hyvä ymmärtää, että ESG-rahasto ei välttämättä ole täydellisten yritysten kokoelma, vaan kompromisseja tehdään. Esimerkiksi joissain ESG-salkuissa saattaa yhä olla öljy-yhtiöitä, jos ne katsotaan esimerkiksi hallintotavaltaan erinomaisiksi ja liiketoimintamalliaan uudistaviksi (ehkä panostavat uusiutuvaan energiaan). Tämä voi herättää kysymyksiä: voiko fossiiliyhtiö olla ESG? Näkökulmasta riippuen vastaus vaihtelee.
• Tietojen luotettavuus ja vertailtavuus: Edistystä tapahtuu, mutta edelleen sijoittajalla on haaste saada täysin vertailukelpoista tietoa yritysten ESG-suoriutumisesta. Yritysten itsensä julkaisemat vastuullisuusraportit voivat painottaa heille edullisia lukuja ja jättää huomiotta epämukavia totuuksia. Esimerkiksi konsernitason raportointi saattaa kätkeä alihankintaketjussa tapahtuvia epäkohtia, joita ei paljasteta, ellei joku erikseen tutki. Kansainväliset standardit (kuten GRI-standardit ja EU:n taksonomia) auttavat tuomaan yhteismitallisuutta, mutta nämä ovat vasta hiljattain vakiintumassa. ESG-rahaston menestys on paljolti kiinni analyysin laadusta: salkunhoitajien on osattava suodattaa tieto ja erottaa olennainen viherpesusta. Joskus isot skandaalit (esim. päästömanipuloinnit autoteollisuudessa tai #metoo-paljastukset yrityskulttuurista) ovat tulleet yllätyksinä myös ESG-analyytikoille, mikä kertoo että täydellistä tietoa ei ole aina saatavilla.

Yhteenvetona kritiikistä voidaan sanoa: ESG-sijoittaminen ei ole automaattisesti ongelmatonta sankaritoimintaa, mutta se on askel oikeaan suuntaan. Sijoittajalle paras suoja on kriittinen ajattelu ja perehtyminen. On hyvä tarkistaa rahaston toiminta periaatteessa ja käytännössä, lukea riippumattomia analyysejä ja seurata, miten rahaston omistukset ja raportointi vastaavat sen lupauksia. ESG-kenttä kehittyy koko ajan – standardit paranevat ja epäkohtiin puututaan, koska myös suurten instituutioiden ja viranomaisten katse on nyt vastuullisuudessa. Viherpesun kitkeminen on yhteinen intressi rehellisille toimijoille, jotta sijoittajien luottamus säilyy.

Miten aloittaa ESG-sijoittaminen?

Haluaisitko sijoittaa vastuullisesti ja etsit käytännön neuvoja alkuun? ESG-sijoittamisen aloittaminen onnistuu keneltä tahansa, ja tarjolla on paljon vaihtoehtoja eri kokemustasoille. Tässä muutamia askelia ja vinkkejä, jotka auttavat pääsemään alkuun ESG-rahastoihin sijoittamisessa:

1. Määritä omat arvosi ja tavoitteesi: Ennen sijoittamista pohdi, mitkä vastuullisuuden osa-alueet ovat sinulle tärkeimpiä. Haluatko ensisijaisesti torjua ilmastonmuutosta sijoituksillasi? Vai onko sinulle olennaista esimerkiksi ihmisoikeuksien edistäminen tai asevarustelun välttäminen? Vastuullinen sijoittaminen on helpompaa, kun tiedät mitä itse arvostat. Jollekin sijoittajalle riittää, että rahasto noudattaa yleisiä ESG-periaatteita; toinen saattaa haluta hyvin spesifin teeman (esim. uusiutuva energia tai naisjohtajien tukeminen). Omien kriteerien selkiyttämisen jälkeen on helpompi etsiä sopiva rahasto.
2. Tutki rahastojen ESG-tiedot: Käy läpi kiinnostavien rahastojen avaintietoesitteet, sijoituspolitiikat ja mahdolliset vastuullisuusraportit. Katso, onko rahasto Artikla 8 vai Artikla 9 EU-luokituksessa – tämä kerrotaan yleensä rahaston materiaalissa. Tutki myös rahaston top 10 -omistuksia: ne antavat hyvän kuvan käytännöstä. Jos rahasto mainostaa itseään vastuullisena mutta sen suurimpiin sijoituksiin kuuluu esimerkiksi öljyjätti tai tupakkayhtiö, kannattaa selvittää, miksi näin on (ehkä rahasto käyttää best-in-class-strategiaa). Monet palvelut, kuten Morningstar, antavat rahastoille erillisen sustainability rating -arvosanan (esim. viisi vihreää lehteä tai maapalloa parhaimmille) – näitä voi hyödyntää vertailussa. Pyri löytämään rahasto, jonka strategia ja sisällöt käyvät yksiin omien periaatteidesi kanssa.
3. Kiinnitä huomiota kuluihin ja hajautukseen: Vastuullinen sijoittaminen ei sulje pois sijoittamisen perusperiaatteita. Muista tarkistaa rahaston kulut (juoksevat palkkiot) ja varmista, että ne ovat kohtuulliset saamaasi palveluun nähden. Nykyään on saatavilla myös ESG-indeksirahastoja, jotka ovat passiivisia ja kuluiltaan hyvin edullisia – esimerkiksi monilta palveluntarjoajilta löytyy markkinaindeksejä, joista on karsittu pois tietyt epäeettiset yhtiöt (nimessä usein ”ESG” tai ”Sustainable Index”). Tällaiset voivat olla hyvä lähtökohta aloittelevalle sijoittajalle, sillä ne tarjoavat laajan hajautuksen pienillä kustannuksilla. Hajautus on yhtä tärkeää ESG-salkussa kuin missä tahansa sijoittamisessa: vaikka rahasto olisi vastuullinen, varmista että se sijoittaa riittävän moniin eri kohteisiin, jotta riskit jakautuvat. Voit hajauttaa myös ajallisesti tekemällä kuukausisäästösopimuksen ESG-rahastoon, jolloin ostoja tapahtuu säännöllisesti markkinatilanteesta riippumatta.
4. Hyödynnä vertailutyökaluja ja listoja: Monet pankit ja sijoituspalvelut ovat tehneet vastuullisten rahastojen löytämisestä helppoa. Esimerkiksi jotkut verkkopankit merkitsevät rahastolistauksiin vihreällä lehden symbolilla ne rahastot, jotka täyttävät tietyt ESG-standardit. On olemassa myös erillisiä vastuullisen sijoittamisen rahastovertailuja, joissa rahastoja pisteytetään vastuullisuuden perusteella. Voit hyödyntää näitä listoja alkuun pääsemiseksi – ne antavat kuvan markkinoilla olevista vaihtoehdoista. Kotimaisista rahastoista löytyy kymmeniä, ellei satoja, ESG-leimalla markkinoituja tuotteita, joten vaihtoehtoja kyllä riittää.
5. Seuraa ja päivitä tietojasi: Vastuullinen sijoittaminen on dynaaminen ala. Yritysten tilanteet muuttuvat, uutta sääntelyä tulee ja parempaa tietoa kertyy jatkuvasti. Kun olet ESG-sijoittaja, kannattaa pysyä ajan tasalla. Seuraa rahastosi viestintää – monesti ESG-rahastot julkaisevat säännöllisiä katsauksia siitä, mitä vaikuttamistoimia ne ovat tehneet tai miten niiden salkun hiilijalanjälki on kehittynyt. Myös yleisen uutisvirran seuraaminen auttaa: jos jokin yhtiö salkussasi joutuu vastuullisuuskriisin keskelle, voit harkita sijoituspäätöksiäsi uudelleen. Toisaalta iloitse onnistumisista – esimerkiksi kun rahaston omistama yritys saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteita, se näkyy usein positiivisesti sekä uutisissa että mahdollisesti kurssikehityksessä.

Aloittaminen voi tuntua tietoviidakolta, mutta älä lannistu. Pienillä askelilla pääsee liikkeelle: esimerkiksi aloita yhdellä laajalla ESG-indeksirahastolla ja syvennä ymmärrystäsi siitä käsin. Kokemuksen myötä voit lisätä salkkuun teema- tai vaikutusrahastoja, jos haluat vahvempaa panosta tiettyyn alueeseen. ESG-sijoittaminen tarjoaa joustavat mahdollisuudet rakennella juuri sellainen salkku, joka sopii sekä taloudellisiin tavoitteisiisi että arvomaailmaasi.

Yhteenveto

ESG-rahastot ja vastuullinen sijoittaminen ovat tulleet jäädäkseen finanssimaailmaan. Sijoittaminen ei enää ole pelkästään numeroita ja tuottoprosentteja, vaan yhä useammin myös arvoja ja vaikutuksia. ESG sijoittaminen yhdistää perinteisen sijoitustoiminnan ja kestävän kehityksen tavoitteet tavalla, joka antaa sijoittajalle mahdollisuuden tehdä hyvää tekemällä fiksuja sijoituksia. Olemme tässä artikkelissa tarkastelleet, mitä ESG tarkoittaa ja miten laajasti se ulottuu ympäristöstä yhteiskuntaan ja hallintoon. Olemme nähneet, että ESG-rahastot tarjoavat konkreettisen väylän sijoittaa vastuullisesti – oli kyse sitten laaja-alaisesta vastuullisuusrahastosta tai tarkasti rajatusta kestävän energian rahastosta.

ESG-rahastot tuovat mukanaan monia hyötyjä: ne voivat parantaa salkun riskienhallintaa, tuoda henkistä tyydytystä arvopohjaisuuden myötä ja osoittavat markkinoille, että kestävyysasioilla on väliä sijoittajille. Samalla olemme käsitelleet rehellisesti alan haasteita. Vihreä sijoittaminen ei ole ongelmatonta, ja sijoittajan on edelleen tehtävä kotiläksynsä rahastoa valitessaan – kuten missä tahansa sijoittamisessa. Standardit tarkentuvat ja viherpesun tapaiset ilmiöt pyritään minimoimaan entisestään, mutta hereilläolo on aina eduksi.

Tärkeä huomio on, ettei ole vain yhtä tapaa sijoittaa vastuullisesti. Yksi sijoittaja voi kokea eettiseksi ratkaisuksi välttää kokonaan tiettyjä aloja, kun taas toinen haluaa aktiivisesti omistaa ja parantaa yrityksiä sisältä päin. Molemmat ovat valideja lähestymistapoja, ja ESG-sijoittaminen kattaa ne kaikki. Sijoittajan kannattaa valita juuri itselleen sopiva polku – maailma tarvitsee sekä isoja instituutioita ajamaan muutosta että yksityisiä piensijoittajia näyttämään suuntaa omilla valinnoillaan.

Lopuksi on syytä muistaa, että vastuullinen sijoittaminen ei tarkoita täydellistä sijoittamista. Kaikissa sijoituksissa on riskejä, ja aina on mahdollista, että hyvistä periaatteista huolimatta jokin sijoitus pettää odotukset. Siksi perusasiat – hajautus, pitkäjänteisyys ja realistiset odotukset – pätevät myös ESG-sijoittamiseen. Parhaimmillaan ESG-rahastot kuitenkin näyttävät, että voit tavoitella taloudellista hyvinvointia niin, ettei sinun tarvitse tinkiä omista arvoistasi. Se on modernin sijoittajan uusi normaali: tuottoa voi tavoitella vastuullisesti.

Disclaimer: Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi informaatioksi, eikä sitä tule tulkita sijoitusneuvoksi tai suositukseksi. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä, ja menneet tuotot eivät ole tae tulevista. Jokainen sijoittaja tekee omat päätöksensä ja vastaa niiden seurauksista. Tarvittaessa käänny riippumattoman sijoitusneuvojan puoleen ennen sijoituspäätöstä.